Veronmaksajat: Hallitus jatkaa omia virheitään

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on pettynyt hallituksen tuoreisiin veropäätöksiin. Lehtisen mukaan kehyssopimuksen vaikutukset iskevät pahiten tavallisten, omilla palkkatuloilla elävien suomalaisten ostovoimaan.  

Hallitukset tuoreet veropäätökset näkyvät Veronmaksajien keskusliiton mukaan lähivuosina pahasti palkansaajan kukkarossa. Teemu Lehtinen kuvailee hallituksen aikaansaamaa kehysriihikokonaisuutta kaiken kaikkiaan "harmaaksi ja hahmottomaksi".

– On tehty vähän kaikkea. Huonoin asia on se, että mukana on massiivisesti myös veronkiristyksiä. Nyt olisi ollut syytä vaihtaa linjaa ja tehdä pitkäjänteistä menosäästöä ja jättää veronkorotukset sikseen. Tämä tarjoaa aika heikot ostovoimanäkymät ensi vuodelle.

Ostovoima sukeltaa miinukselle

Keskusjärjestöt ovat kritisoineet kovin sanakääntein kehysriihtä varsinkin sen vaikutuksia pienituloisiin ja lapsiperheisiin. Toisaalta myös hyvätuloisimpien verotus kiristyy. Lehtisen mukaan vaikutukset kohdistuvat kuitenkin nimenomaan tavallisiin palkansaajiin.

– Tulevat kevennykset menevät niin pienille tulotasoille, että tavalliset palkansaajat eivät niitä saa. Tuloverotukseen tulee selvä kiristys. Kun palkankorotukset ovat toisaalta ensi vuonna käytännössä nollilla äärimaltillisen tupon takia, ostovoima todella sukeltaa miinukselle.

– Minusta tämä iskee hyvin kattavasti tavallisiin palkkatuloilla eläviin suomalaisiin. Jos on huollettavia lapsia ja kun otetaan huomioon vielä ne lapsilisienkin leikkaukset, sitä suuremmalla syyllä.

Talouskasvu ja työllisyys huolettavat

Lehtinen on huolissaan etenkin lähivuosien taloustilanteesta.

– Kun tässä tulee kulutusverojenkin kiristyksiä, ne ruokkivat osaltaan inflaatiota. Pidemmässä juoksussa rakenneuudistukset ja parin päivän takainen soteratkaisu auttavat kestävyysvajeeseen, mutta suurin huoli minulla on lähiajan ostovoima ja talouskehitys.

– Ratkaisu jatkaa verotuksen osalta niitä virheitä, joita hallitus on tehnyt tähänkin asti. Talouskasvun ja työllisyyden kannalta olisi ollut paljon parempi, jos kaikki sopeutustoimet olisi tehty menopuolella aseittain useamman vuoden aikana, Lehtinen summaa.

Lue myös:

    Uusimmat