Veronmaksajain Keskusliitto: Verokevennyksiä ja malttia

-Maltillisella laajalla sopimuksella saadaan aikaan kasvua, hyvää työllisyyskehitystä sekä matala inflaatio, mikä hyödyttää lopulta kaikkia, perustelee Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
-Mitään muuta keinoa ei ole nähtävissä, Lehtinen painottaa.

Toisin kuin palkansaajajärjestöt ja hallitus ovat kaavailleet, veronmaksajajärjestön mukaan verokevennysten tulisi nostaa palkansaajien ostovoimaa jo ensi vuonna. Tupo-sopimukseen on tähän asti ehdotettu malleja, joissa verokevennykset painottuisivat vasta vuodelle 1999.

Myös palkankorotusten tulisi olla maltillisia jo ensi vuonna, jotta nähtävissä olevia inflaatio-odotuksia ja korkomarkkinoiden hermostuneisuutta saataisiin hillittyä.
-On erittäin tärkeää, että kustannusinflaatiosta otetaan vauhtia pois nyt heti.

Lehtinen toivoo vastuullisuutta myös työmarkkinajärjestöiltä, jotta ensi vuoden veromuutokset ehdittäisiin käsitellä eduskunnassa vielä tänä syksynä.

Verovaatimukset liiankin alhaisia

Kaikki kolme palkansaajajärjestöä ovat esittäneet täsmennetyt mallinsa sekä palkankorotus- että verotavoitteistaan. Mallit eroavat toisistaan erityisesti veronalennusvaatimustensa osalta.

Lehtinen pitää palkansaajien keskusjärjestöjen esittämiä verokevennysvaatimuksia liiankin maltillisina.
-Nykyisen tupon aikana toteutuneet veronkevennykset ovat esimerkiksi yli 100 000 markan tuloluokissa olleet 1,7 prosenttiyksikköä.

-Nyt esitetyissä malleissa veroasteen muutos olisi kautta linjan selvästi alhaisempi, Lehtinen sanoo.

SAK:n vaatimat veronkevennykset ovat pienimmät, STTK ja Akava esittävät selvästi suurempia summia. Veronmaksajien laskujen mukaan SAK:n tuloverotavoitteiden kustannusvaikutukset olisivat 2,5 miljardia markkaa, Akavan 3,8 miljardia ja STTK:n 4 miljardia markkaa kahden vuoden aikana.

Veronmaksajat ehdottaa neljää verovälinettä

Veronmaksajajärjestö esittää tupo-ratkaisun pohjaksi mallien yhdistelmää, jossa on elementtejä kaikkien järjestöjen verokevennyskeinoista.

Liiton mielestä on tässä yhteydessä järkevää sisällyttää tupo-ratkaisuun mm. SAK:n pienituloisia suosiva tavoite tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä korottamisesta. SAK vaatii verovähennyksen enimmäismäärää nostettavaksi 1800 markasta 2300 markkaan.

-Myös pieni- ja keskituloisia suosivaa ansiotulo- eli kannustinvähennyksen korottamista ja uudelleenkohdentamista kannattaisi käyttää, Lehtinen sanoo.

SAK:n esityksessä verovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 5500 markasta 10 000 markkaan. Kolmas uudistus olisi kaikkien palkansaajajärjestöjen vaatima, hallitusohjelmaankin kirjattu sairausvakuutuksen porrastuksen poistaminen.

Tärkeänä tupo-elementtinä Veronmaksajat pitävät erityisesti valtion tuloveroasteikon alentamista.
-Se tulisi toteuttaa Akavan esittämällä tavalla kautta linjan, kaikissa tuloryhmissä, Lehtinen täsmentää.

STTK nostaisi marginaaliveroasteikkoja 5000 markalla 76 000 markan ja 108 000 markan tuloportaiden kohdalla.

Työmatkakuluja ei saa nostaa

Veronmaksajajärjestö vaatii palkansaajajärjestöjen tavoin myös täysimääräisen kahden prosentin inflaatiotarkastuksen tekemistä valtion tuloveroasteikkoon. STTK vaatii siihen vielä kahden prosentin korotusta.
-Se ei ansiotason nousua vastaavana kiristä eikä kevennä verotusta, Lehtinen muistuttaa.

Toinen muutos koskee työmatkakulujen vähennyskelpoisuutta. Hallitus on esittänyt verovähennyksen omavastuun kasvattamista 2500:sta 3000 markkaan, mikä aiheuttaa ihmetystä varsinkin kun halutaan ihmisten käyvän työssä, Lehtinen hämmästelee.
(STT)