Veronkierron laajuus herättää kysymyksiä Saksassa

- Nyt päällä olevassa kohinassa kysymys on enemmänkin kateudesta, koska rikkaat pystyvät keplottelemaan rahoillaan tavallista palkansaajaa paremmin, väittää yritystaloustieteen tohtori ja yritysneuvoja Jürgen Eichler.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan verokeitaissa lymyää Saksasta peräisin olevaa pimeää rahaa ainakin 300 miljardia euroa.

- Saksalaista moraalikäsitystä ei tunnu järkyttävän, että valtio ostatuttaa agenteillaan vieraan maan pankista pihistettyjä tilitietoja. Normaalisti varastetun tavaran ostamisesta seuraa rangaistus, Eichler ihmettelee.

Hänen mukaansa verojen pimittämisen taustalta vaikuttaa ihmisten loputon ahneus sekä kasvava välinpitämättömyys julkisten varojen riittävyydestä.

Veronkierto on Saksassa niin jokapäiväistä, ettei sitä edes mielletä rikokseksi. Joka toisen arvioidaan tekevän jossain elämänsä vaiheessa pimeitä töitä.

"Kuitilla vai ilman?" on maalarimestarin ja autonkorjaajan ensimmäinen kysymys, kun hän laskuttaa remontista.

Kahdenlaista moraalia

Tarkastajat keräävät veronkiertäjiltä takaisin vuosittain keskimäärin 1,6 miljardia euroa. Menetettyjen verotulojen määräksi arvioidaan 30 miljardia euroa vuodessa.

- Osansa on myös korkealla veroasteella, sekasortoisella verojärjestelmällä ja voimiensa äärirajoilla työskentelevällä verohallinnolla. Kaikki tämä suorastaan houkuttelee kokeilemaan onneaan. Äveriäät löytävät lakimiestensä avulla nopeasti porsaanreiät, Eichler sanoo.

Eichler ymmärtää hyvin Liechtensteinin valtionjohdon ärtymyksen Saksan syytöksien ja painostuksen edessä. Hän kysyy, miten liechtensteinilaisessa pankissa voitaisiin tietää, onko joku maksanut varoistaan veroja, tai onko rahat ansaittu päivänvalon kestävällä tavalla.

- Jos rehellisyys on pankkitilin avaamisen edellytys, niin ainakin Saksassa tekisi moni pankki saman tien konkurssin, Eichler naurahtaa.

Pankkisalaisuus tärkeä

Valtionvarainministeri Peer Steinbrückin ulottumattomiin rahaa ajaa yleinen luottamuspula valtionhallintoa kohtaan.

Saksalaiset pistävät liikenevät rahansa mieluummin sukanvarteen tai muiluttavat ne tutun pankkivirkailijan avulla naapurimaihin kuin sijoittavat ne epävarmoihin ja huonotuottoisiin eläkerahastoihin.

Myös työttömyyden uhka saa monet saksalaiset valitsemaan säästöilleen talletuspaikan naapurimaasta, jossa ne ovat valtion ulottumattomissa ja pankkisalaisuuden suojaamia.

Saksassa sosiaali- ja työvoimatoimiston toimiston virkailijat voivat silmäillä asiakkaiden tilitietoja ja vaatia käyttämään eläke- ja muut säästöt ennen avustuksen saamista.

(MTV3-STT)