Verokohteluun halutaan tasa-arvoa: "Pienosinkoetu kannustaisi sijoittamaan"

Osakevälittäjä Nordnet Suomen meklari Jukka Oksaharju esittää, että alle tuhannen euron osingot pitäisi vapauttaa verosta, jos varat sijoitetaan uudelleen osakkeisiin.

Oksaharjun mielestä kyse on tasa-arvosta, sillä sijoitusrahastoilla on mahdollisuus sijoittaa osingot uudelleen verovapaasti.

– En käsitä, miksi veroetua ei voisi olla myös yksityishenkilöillä suorissa osakesijoituksissa.

Sijoittajien erilainen verokohtelu on närästänyt pitkään myös Osakesäästäjien Keskusliittoa.

– Jos omistaa vähintään kymmenen prosenttia pörssiyrityksestä, niin pystyy holding-yhtiön kautta saamaan osingot täysin verottomasti, toteaa Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius

Hänen mielestään kaikki sijoitukset pitäisi laittaa verotuksessa samalle viivalle, jotta sijoituspäätöksiä ei ohjattaisi verotuksella.

– Jos sijoittaa vuokra-asuntoon, niin verokohtelu on erilainen, kuin jos sijoittaa pörssiosakkeisiin. Se taas on erilainen, kuin jos sijoittaa pörssin ulkopuolisiin osakkeisiin.

Porkkanaa eläkesäästöihin

Oksaharju uskoo, että pienimpien osinkojen verohuojennus kannustaisi ihmisiä varautumaan eläkevuosiin ja pitkäaikaiseen sijoittamiseen, kun ansaituilla osingoilla voisi ostaa verottomasti lisää osakkeita.

– Säästäjät voisivat siten ottaa myös osaltaan vastuuta suoraan itse omista eläketuloistaan.

Osakesijoittajat ovat jo aiemmin miettineet, miten osinkojen verovapaan sijoittamisen voisi hallinnoida käytännössä.

– Olemme ehdottaneet, että niin kauan kuin varoja pidettäisiin ps-tilien kaltaisella sulkutilillä, niitä saisi verottomasti edelleen sijoittaa. Minun mielestäni se olisi ihan reilu käytäntö, toteaa Rothovius.

Täysi veroetu jo 15 000 euron salkulla

Mutta kuinka pienellä osakesalkulla pääsisi hyötymään tuhannen euron osinkojen verottomasta uudelleensijoittamisesta? Tai kuinka suuren salkun haltijat voisivat vielä veroedusta hyötyä?

Se riippuu siitä, onko salkussa runsaita osinkoja jakavien yhtiöiden osakkeita vai niin sanottujen kasvuyhtiöiden osakkeita.

– Puhutaan käytännössä korkeintaan 60 000 euron osakesalkuista, toteaa Oksaharju.

Selitys on pitkä mutta yksinkertainen.

– Kasvuyhtiö maksaa yleensä tuloksestaan vain pienen osan osinkoina ja jättää suuremman osan yhtiöön tulevia kasvuhankkeita varten. Kun osinko on pieni suhteessa osakekurssiin ja yhtiön ansaitsemaan tulokseen, niin osakesalkku voi olla kokoluokaltaan noin 50 000 - 60 000 euroa. Tuolle summalle saatava noin kahden prosentin osinkotuotto vastaa bruttomääräisesti noin 1 000 euron osinkoa.

Hitaamman ja vakaamman kasvun yhtiö pystyy puolestaan jakamaan liki koko tuloksensa osinkoina sijoittajille.

– Silloin osinkotuottoprosentti kohoaa suhteessa osakekurssiin huomattavan korkeaksi ja noin 15 000 - 20 000 euron salkullakin voi saada 1 000 euron brutto-osingon.

Kiistanalaisen osinkoverotuksen valuviat on luvattu korjata ensi viikon budjettiriihessä. Hallituksen pöydällä on valtiovarainministeriön esitys, jonka mukaan 85 prosenttia yksityishenkilön saamista osingoista olisi veroalaista tuloa. Nyt veronalaiseksi tuloksi luetaan 70 prosenttia osingoista.