Verokilpailun vaikutukset jääneet oletettua pienemmiksi

-Vaikutukset eivät ole olleet niin dramaattisia kuin muutama vuosi sitten monet saattoivat ajatella, Keen arvioi.
Hänen mukaansa monia jopa hämmästyttää, miksi verot ovat pysyneet niin korkeina.

Verokilpailuun on suhtauduttu kahdella tavalla. Toiset pitävät sitä uhkana julkiselle taloudelle, kun taas toiset pitävät sitä hyvänä keinona pitää julkiset menot kurissa.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n asiantuntijana toimiva Keen kertoi odottavansa todisteita verokilpailun vaikutuksista ennen kuin ratkaisee oman kantansa.

Tuloverokilpailulla saattaa puolestaan olla vaikutusta erittäin liikkuvan työvoiman valintoihin, mutta suurin osa työntekijöistä ei ole siinä asemassa, että he voisivat valita olinpaikkansa veroasteen perusteella, Keen muistutti.

Toteutetuissa marginaaliveron alentamisissa perusteena on ollut yhtä lailla vaikutus työvoiman tarjontaan kuin verokilpailu.

Verokilpailun vaikutuksista Keen mainitsi myös ostosmatkat ulkomaille. Britanniassa ne ovat hänen mukaansa selvästi rajoittaneet liikkumavaraa verotuksessa.

-Jokainen maa ottaa osaa verokilpailuun siinä mielessä, että niiden on katsottava mitä muut maat tekevät, hän huomautti.

EU:ssa ei merkkejä yhtenäistämisestä

Verotuksen yhtenäistämisestä Euroopan unionin jäsenmaissa Keen ei nähnyt merkkejä. Kyse on hänen mukaansa enemmänkin jonkinasteisesta yhteistyöstä EU-maiden välillä. Tietojen jakoa pyritään parantamaan veroasioissa myös muun maailman kanssa.

Ns. verokeitaiden saamisessa mukaan yhteistyöhön ei ole hänen mukaansa niinkään kyse niiden alhaisista veroasteista vaan nimenomaan tiedonsaannin parantamisesta. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n piirissä tehdyllä yhteistyöllä on onnistuttukin parantamaan tiedonvaihtoa, mikä on olennaista valtioiden asettaessa veroja kansalaisilleen.

Keenin mielestä EU:ssa mielenkiintoista viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana on ollut se, että verojärjestelmät ovat erilaistuneet eri jäsenmaissa. Joissakin maissa on mm. luovuttu yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä osinkojen verotuksessa, kun toisissa maissa hyvitysjärjestelmästä on pidetty kiinni.

-Verotuksen rakenne on usein tärkeämpi asia kuin veroaste, Keen muistutti.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmää hän piti ongelmallisena. Hänen mukaansa se voi johtaa EU:ssa laillisuusongelmiin, koska hyvitys annetaan vain oman maan kansalaisille.

Tobinin vero ei auttaisi

Köyhien maiden auttamiseksi ehdotettuun Tobinin veroon Keen suhtautui varauksellisesti.

Tobinin vero tarkoittaa valuuttakaupalle asetettavaa kansainvälistä veroa, jonka tuotto käytettäisiin kehitysapuun. Veron tarkoitus on köyhien maiden auttamisen ohella vakauttaa maailman valuuttamarkkinoita.
Keenin mukaan ei ole selvää, että uudella verolla saataisiin resursseja köyhien maiden auttamiseksi. Hänen mukaansa muitakin mahdollisuuksia on olemassa. Tobinin vero ei myöskään vakauttaisi valuuttamarkkinoita, sillä markkinat ohentuisivat valuuttakaupan vähentyessä.

-Talojen myymiselle tai ostamiselle asetettava vero ei vähentäisi muutoksia talojen hinnoissa, hän vertasi.

Keen osallistui Helsingissä järjestettävään julkisen talouden tutkijoiden maailmankokoukseen. Sunnuntaina alkanut kongressi päättyi torstaina. Kokoukseen osallistui yli 400 julkisen talouden tutkijaa eri puolilta maailmaa.

(MTV3-STT)