Verkkopelaaminen edistää yhteisöllisyyttä

Sosiaalisuus on eräs keskeinen syy verkkopelaamiselle ja peliyhteisöihin liittymiselle. Verkkopeliyhteisössä ulkonäöllä ja iällä ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Internetissä pelattavat verkkopelit edistävät yhteisöllisyyttä, sanoo aihetta väitöskirjassaan tutkinut Marko Siitonen. Siitonen sai tutkimuksessaan selville, että verkkopeliyhteisöjen vuorovaikutus muistuttaa monin paikoin kasvokkaista kanssakäymistä. Sosiaalisuus on eräs keskeinen syy verkkopelaamiselle ja peliyhteisöihin liittymiselle.

Siitonen vertaa verkkopelien yhteisöllisyyttä jalkapalloon. Kummassakin tarvitaan toisia ihmisiä, mutta halutessaan niitä voi pelata melko itsenäisesti.

- Jalkapallossakin voi vain ottaa pallon ja mennä nurmikentälle odottamaan, että muita tulisi pelaamaan, joukkueeseen ei ole pakko liittyä, tutkija havainnollistaa.

Siitoselle oli jo tutkimuksen alussa omien kokemusten pohjalta selvää, että verkkopelit ovat sosiaalista toimintaa. Hän on itse pelannut verkkopelejä 1990-luvun alusta asti, ja yhteyksiä on syntynyt monenlaisiin ihmisiin.

- Harvat saamistani kontakteista kuitenkaan materialisoituivat kasvokkaisiksi suhteiksi, Siitonen muistelee.

Miljoonat pelaavat verkossa

Ulkonäkö ei ratkaise

Verkkopeliyhteisössä perinteiset identiteetin rakennuspalikat, kuten ulkonäkö tai ikä, eivät välttämättä merkitse mitään.

Samaan yhteisöön voivat hyvin kuulua vaikkapa 13-vuotias koululainen Ranskasta, 27-vuotias kotiäiti Ruotsista ja 44-vuotias diplomi-insinööri Yhdysvalloista. Jäsenet muodostavat käsityksiä toisistaan esimerkiksi sen perusteella, kuinka aktiivisiksi tai luotettaviksi he toisensa kokevat. Pitkäjänteisessä vuorovaikutuksessa on merkitystä myös pelaajan maineella.

Yhteisö voi syntyä niin, että verkkopelejä harrastava kaveriporukka luo aiheeseen liittyvän sähköpostilistan tai keskustelualueen, jolle vähitellen liittyy myös kasvokkain tuntemattomia ihmisiä. Monissa verkkopeleissä on viestintämahdollisuuksia myös pelin sisällä, joten yhteisön syntyminen ei välttämättä vaadi minkäänlaista kasvokkaista kontaktia.

Eläkkeellä hirviöjahtiin

Tutkimukseen haastatellut olivat enimmäkseen miehiä, nuorimmat 19-vuotiaita ja vanhimmat yli kolmikymppisiä. Siitosen mukaan pelaajissa on sekä tätä nuorempia että vanhempia, ja joissakin peleissä myös naispelaajien osuus on jopa puolet.

Verkkopelit eivät ole vakiintuneet eläkeläisten harrastukseksi Suomessa, mutta Yhdysvalloissa pelaaminen ei ole tavatonta senioriväellekään.

- Silloinhan on aikaa keskittyä hirviöiden metsästykseen, Siitonen tuumaa.

Siitosen mielestä verkkopeliyhteisöt ovat erittäin hyvä esimerkki nykyajan mahdollisuuksista muodostaa yhteisöjä. Hänestä niitä ei kuitenkaan riittävästi osata arvostaa.

- Meillä on käsittämättömän hienot mahdollisuudet ottaa yhteyttä samanmielisiin ihmisiin vaikka toisella puolella maapalloa.

Siitosen väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa tänään.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat