Verkkolehden henkilöarkistosta periaatekiista

Domain

Internet-julkaisujen henkilöarkistojen pelisääntöjen selvittämistä toivovat niin nettilehdet kuin Suomen Journalistiliitto. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio tutkii asiaa.

Kiistan keskipisteessä on Helsingissä muutaman kuukauden toiminut, norjalaisessa omistuksessa oleva Digitoday-verkkojulkaisu, joka julkaisee uutisten ohella arkistotietojaan, myös henkilöhakusanoilla.

Digitodayn päätoimittajan Jukka Viitasaaren mukaan Nokia on vaatinut henkilötietolakiin vedoten henkilökuntaansa koskevien tietojen poistamista Digitodayn verkkosivuilta. Digitoday on kieltäytynyt tekemästä niin vedoten siihen, että lehden henkilöarkisto on olennainen ja kiinteä osa journalistista tuotetta eikä siten henkilötietosuojalain tarkoittama kielletty henkilörekisteri.

Nokiasta vahvistetaan, että nimien poistamista on vaadittu. Yhtiö ei ole kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin aiemmin syksyllä tapahtuneen yhteydenottonsa jälkeen. Viitasaari on sen sijaan ollut yhteydessä tietosuojavaltuutettu Aarnioon ja Journalistiliittoon tulkinnan saamiseksi kiistassa.

Rajanveto edessä

Aarnion mukaan tietosuojavaltuutetun toimisto tutkii asiaa omasta aloitteestaan, mutta ei ole vielä valmis ottamaan asiaan kantaa. Valmisteilla olevassa sananvapauslain uudistuksessa on tarkoitus ensi vuonna puuttua sähköisen tiedonvälityksen ongelmiin laajemminkin. Aarnio ehdottaa analyysipäivän järjestämistä asianosaisten tahojen kanssa.

Päätoimittaja Timo Vuortama Journalistiliitosta pitää kiistaa rajatapauksena ja merkittävänä periaatekysymyksenä. Liitollakaan ei ole varmaa kantaa asiaan, jonka ratkaisu vaatii monipuolista pohdintaa.
-Tämä ilmiö ei jää pelkästään Digitodayn tapaukseen, vaan se kiinnostaa muitakin. Edessä on rajanvedon paikka, Vuortama sanoo. Nykyiset säännöt on laadittu aikana, jolloin nykyisen kaltaisia verkkojulkaisuja ei vielä ollut. Perinteisille medioille Digitodayn kaltainen arkiston julkaisu on ollut teknisestikin mahdotonta.

Henkilötietolaki sallii toimitukselliseen käyttöön tarkoitetut henkilöarkistot, mutta kieltää henkilötietojen luovuttamisen ulkopuolisille. Kiistan ydin on siinä, onko Digitodayn tarjoama palvelu toimituksellista käyttöä vai ei. Digitoday pitää arkistoaan journalistisena tuotteena, mutta Aarnio ja Vuortama eivät ole asiasta varmoja.

-Täytyy olla hirveän tarkka siitä, onko se todellista toimituksellista aineistoa, Aarnio määrittelee. Hän epäilee, että rekisterinpito on Digitodayn tapauksessa irtaantunut jutunteosta omaksi kokonaisuudekseen.

Vuortaman mielestä raja toimituksellisen ja muun käytön välillä täytyy pitää selvänä, eikä toimituksellisen aineiston käyttöä voi noin vain laajentaa totutusta. Hänen mukaansa henkilötietolain rajoja ei ole aiemmin koeteltu. Verkkojulkaisujen myötä rajojen kokeilu on nyt tapahtumassa.

Sananvapautta ei saa rajoittaa

Viitasaaren mukaan Digitodayn norjalaisella emoyhtiöllä on takanaan Norjan tietosuojaviranomaisen kanta, jonka mukaan henkilötietojen julkaisu on laillista journalistista toimintaa. Hän myöntää kuitenkin, ettei Suomen tilanne ole välttämättä identtinen Norjan lakien kanssa.

-Sen vuoksi haluamme, että asia selvitetään mahdollisimman nopeasti, Viitasaari sanoo. Hän vetoaa siihen, että verkkojulkaisu mahdollistaa kokonaan uudenlaisen journalismin. Vuortamakin tähdentää, ettei tekniikan kehittyminen saa johtaa sananvapauden rajoittamiseen vanhojen, muihin välineisiin tarkoitettujen sääntöjen nojalla.

Aarnio sen sijaan pohtii, mitä journalismi verkkojulkaisuissa oikein tarkoittaa. Hänen mielestään lukijat tavallaan luovat itse juttunsa arkistolinkkien avulla. Koneellisia hakuja on helppo tehdä, ja julkaistavan tiedon tallettajina voivat toimia jopa atk-henkilöt.
(STT)