Venäläistutkijat tyrmäävät ministeriön arviot pakotteiden vaikutuksesta: Köyhät kärsivät eniten

Venäjän maatalousministeriö on arvioinut, ettei Venäjän asettama ruoka-aineiden tuontikielto mm. Pohjois-Amerikasta ja EU:n alueilta vaikuttaisi merkittävästi kuluttajiin. Gazeta.ru -uutissivuston mukaan arvostetussa Venäjän kansallisessa tutkimusyliopistossa ministeriön tieto kyseenalaistetaan vahvasti.

Venäjän maatalousministeri Nikolai Fjodorov ilmoitti elokuun alkupuolella pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei maa ole erityisen riippuvainen muualta tulevista ruokatuotteista.  

Esimerkiksi kiellettyjen maitotuotteiden osuus venäläisten kulutuksesta oli maatalousministeriön mukaan 1,3 prosenttia. Kansallisen tutkimusyliopiston laskelmien mukaan osuus olisi tosiasiassa 9 prosentin luokkaa.

Laskelmissa epäselvyyttä

Kansallisen yliopiston tutkijan Nikolai Kondrashovin mukaan ministeriön laskelmia ei ole tehty kunnolla, ja lukujen tarkoitus onkin tarkoitus oikeuttaa kansan silmissä Venäjän Pohjois-Amerikalle, EU:lle, Norjalle ja Australialle asettamat vastapakotteet.

– Teemme kaikki virheitä. Mutta näiden esimerkkien perusteella on selvää, että ministeriön laskelmia käytetään poliittisten päätöksen perustelemiseksi. Meidän tutkijoiden mielestä niinkin tärkeiden päätösten (vastapakotteiden) pitäisi perustua tarkempiin laskelmiin.

Oma kasvimaa kutsuu

Venäläistutkijoiden mukaan elintarvikkeiden saatavuus maassa huononee, eikä EU:sta tulevien tuotteiden korvaaminen muilta markkinoilla tapahdu (vastoin vallanpitäjien suunnitelmia) nopeasti.

Kansallisessa tutkimusyliopistossa ollaan sitä mieltä, että pakotteet iskevät kovimmin maan köyhiin. Vähenevä tuotevalikoima nostaa hintoja, mikä tulee kalleimmaksi vähätuloisille.

Asiantuntija Natalia Akindinova sanoo gazeta.ru:lle, että elintarvikemarkkinoiden heikkeneminen voi johtaa siihen, että vähätuloiset vähentävät kulutustaan ja alkavat jälleen hyödyntää neuvostoajoista tuttua omavaraistaloutta.

Lue myös:

    Uusimmat