Venäläisten kiinteistöostot puolittuivat huippuvuosista

Venäläisten vapaa-ajan kiinteistöjen ostot ovat tasaantuneet huippuvuosista, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty selvitys Etelä-Savosta.

Asiakkaat ovat entistä keskiluokkaisempia ja hintatietoisempia. He eivät etsi ainoastaan suuria ja kalliita, vaan myös vaatimattomampia ja halvempia vapaa-ajan asuntoja tai osakehuoneistoja.

Rajanläheisyys ja vesistöt vaikuttavat siihen, mistä venäläiset ostavat kiinteistöjä. Venäläisten kiinteistöt sijaitsevat myös keskimäärin lähempänä palveluita verrattuna alueen kaikkiin vapaa-ajan asuntoihin.

- Mökit ja tontit ovat Venäjällä todella kalliita, paljon kalliimpia kuin Suomessa, perusteli hankintaansa yksi selvityksen haastatelluista.

Toinen kertoi pääsyyksi turvallisuuden.

- Ei tarvitse pelätä, että joku murtautuu sisälle. Venäjällä on rakennettava korkeat aidat ympärille ja maksettava vartioinnista.

Hankkeen tutkijat Maija Sikiö ja Olga Lipkina näkevät, että kiinteistöostojen tulevaisuuteen vaikuttavat poliittinen tilanne, ulkomaalaisiin kohdistuvat rajoitukset ostaa kiinteistöjä, muiden maiden tarjonta sekä Suomen imago.

Ruplan heikkeneminen hiivuttaa kysyntää. Myös lakialoite venäläisten maanosto-oikeuden rajoittamisesta on jo saattanut hidastaa ostohalukkuutta, tutkijat arvioivat.

Kiinteistömaailman yrittäjä Seppo Kairikko Savonlinnasta kertoo, että venäläiset ovat nyt pikemminkin myymässä kuin ostamassa.

- Lisäksi venäläisten käytettävissä olevat eurot ovat jo samalla tasolla kuin suomalaistenkin ostajien, mikä johtuu ruplan heikosta kurssista.

Laskukehitys pysähtynee 

Venäläisten ostohalukkuuden huippu Suomessa oli vuonna 2008, jolloin tehtiin 780 kiinteistökauppaa. Viime vuonna luku oli tästä enää alle puolet eli 360. 

Maanmittauslaitoksen asiantuntija Juhani Väänänen arvioi, että tänä vuonna päästään vähintään samaan.

- Tammi-huhtikuussa on solmittu kaupat jo lähes 100 kiinteistöstä. Venäläiset ostavat jo talvella päinvastoin kuin suomalaiset. Eniten kauppa käy kesäkuussa ja syyskuussa, hän sanoo.

Vuosituhannen alusta kerätyt tiedot kertovat Imatran olevan venäläisten kiinteistösijoittajien suosituin kunta. Sen jälkeen tulevat Savonlinna ja Ruokolahti.

  

Lue myös:

    Uusimmat