Venäläiset eivät enää juhli Krimillä – samppanja vaihtui vyön kiristykseen

Terapeuttina työskentelevä Tatjana ihmettelee, miksi hänen pitää tukea muita, kun hän joutuu itsekin kamppailemaan toimeentulonsa kanssa.

– Pomomme kysyivät meiltä kesäkuussa äänensävyllä, joka selvästi suositteli asiaa, täyttäisimmekö lomakkeen lahjoitusta varten. Ihmiset alkoivat valittaa. Miksi meidän pitäisi lahjoittaa Krimille, 52-vuotias Tatjana kysyy.

Hän ei halua sukunimeään julki rangaistuksen pelossa. Etelä-Venäjällä Ukrainan rajan lähellä asuva Tatjana kuului maaliskuussa niihin miljooniin venäläisiin, jotka riemuitsivat Venäjän liitettyä Krimin niemimaan itseensä.

Aluksi ihmiset eri puolilla Venäjää halusivat auttaa Krimiä, jonka venäjänkielistä väestöä uhkasi venäläismedian tulkinnan mukaan Kiovan fasistinen hallinto. Rahankeräyksiä tehtiin valtion yrityksissä, ja ihmisiä painostettiin antamaan "humanitääristä apua". Venäläisiä rohkaistiin matkustamaan Krimille, joka oli Neuvostoliiton aikaan maan eliitin vierailupaikka. Ensimmäiset turistit saapuivat kuitenkin Mustanmeren niemimaalta takaisin pettyneinä ja valittivat huonoa palvelua ja mukavuuksien puutetta.

Isänmaallisuuspuuskan jälkeen arki on koittanut yhä useammalle venäläiselle. Länsimaiden pakotteet, hintojen nousu ja palkkojen pysyminen samalla tasolla ovat pakottaneet monet miettimään kahdesti Krimiä, jonka liittämisen hinnaksi Venäjä on arvioinut noin 20 miljardia euroa. Samalla Venäjän talous häilyy taantuman partaalla.

Nelisen kuukautta Krimin liittämisen jälkeen Tatjana murehtii, ettei 9 000 ruplan (vajaan 200 euron) palkka riitä samaan kuin ennen.

– Julkisten palveluiden ja ruoan hinta jatkavat nousuaan. Työajan ulkopuolella työskentelen lisäksi yksityisesti ihmisten kodeissa. Jotkut antavat tippiä ja lahjoja, mutta heitä on koko ajan vähemmän.