Venäläisen kansalaisaktivistin kohtalo avoin

Maahanmuuttovirasto on hylännyt aikaisemmin Kirbasovan oleskelulupahakemuksen. Viime perjantaina myös Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi kertaalleen käännytysvalituksen.

Vakavasti sairas Kirbasova on työskennellyt Venäjällä nuorten sotilaiden sekä Tsetsenian sodan uhrien hyväksi. Hän on Sotilaiden äidit -järjestön perustajajäsen.

Maria Kirbasova on asunut Suomessa tyttärensä luona viime vuoden lokakuusta saakka. Tytär on maksanut äitinsä hoidon ja asumisen.

Kirbasova toi sotiladen simputuksen julkisuuteen

Maria Kirbasova kuuluu kalmukkeihin, kansaan, jolla on tätä nykyä osittainen itsenäisyys Venäjän sisällä. Hän syntyi kesäkuussa 1941, eli samoihin aikoihin, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.

Toisen maailmansodan aikana kalmukkien alue Kaspianmeren rannalla joutui sotatantereeksi. Neuvostoliitto syytti kalmukkeja yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa ja karkotti joulukuussa 1943 koko kansan härkävaunuissa muun muassa Siperiaan.

Siperiaan joutui lähtemään myös kansanviholliseksi leimattu kaksivuotias Maria Kirbasova. Kotiseuduilleen kalmukit pääsivät palaamaan vuonna 1956.

Maria Kirbasova opiskeli aikanaan Moskovassa radioinsinööriksi.

Nuorten sotilaiden asiat tulivat hänelle tutuiksi, kun hänen poikansa kutsuttiin armeijaan vuonna 1989. Poika joutui kutsuntoihin, vaikka aiemmin korkeakouluopiskelijat oli vapautettu palveluksesta. Kirbasova tutustui sotilaiden ankeisiin oloihin ja aloitti kampanjan, jonka seurauksena korkeakouluopiskelijat pääsivät palaamaan siviiliin vuoden palveluksen jälkeen tavanomaisen kolmen sijasta.

- Hän jatkoi kampanjaa sotilaiden puolesta. On osittain äitini ansiota, että Venäjän armeijan simputukset tulivat julkisuuteen, kertoi Kirbasovan tytär Kermen Soitu.

Kirbasova oli myös perustamassa Sotilaiden Äitien Komiteaa ja matkusti pitkiäkin matkoja selvittääkseen yksittäisten sotilaiden tapauksia.