Venäjän ulkoministeriö tyrmäsi kyselyt Putinin KRP-listauksesta

Venäjän ulkoministeriö vaati poikkeuksellisesti toimittajien kysymykset etukäteen nähtäväksi ja saneli niiden esittämisjärjestyksen.

Erkki Tuomiojan ja Sergei Lavrovin yhteinen tiedotustilaisuus lopetettiin ennenaikaisesti ilmeisesti siksi, ettei suomalaisia kiinnostavasta Putinin KRP-listauksesta päästäisi kysymään.

Huoli kansalaisjärjestöistä

Tuomioja ja Lavrov puivat tapaamisen aikana perinteisiä aiheita viisumikysymyksistä muihin Euroopan unionin ja Venäjän välisiin asioihin sekä lapsikysymyksiin.

Lapsiasioista todettiin se, että Suomen ja Venäjän puolella asioita hoitavista yhteyshenkilöistä on sovittu jo aiemmin ja että yhteyshenkilöiden olisi tarkoitus tavata henkilökohtaisesti lähiaikoina.

Tuomioja muistutti, että Venäjän liittymisen Haagin lapsikaappaussopimukseen pitäisi helpottaa tilannetta jatkossa. Haagin lapsikaappaussopimus tuli voimaan Suomen ja Venäjän välillä vuodenvaihteessa.

– Se antaa yhteiset raamit, joiden puitteissa tapauksia voidaan käsitellä tulevaisuudessa, Tuomioja summasi.

Tuomioja otti esille myös suomalaisten huolen Venäjän uusien kansalaisjärjestöjen valvontaa tiukentavien lakien vaikutuksista kansalaisjärjestöjen toimintaan. Lakeja pitäisi Tuomiojan mukaan soveltaa varovasti.

Arktiset kysymykset kiinnostivat

Ministerit keskustelivat myös Euroopan unionin mahdollisesta pääsystä Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi.

– Kriteereistä, joiden perusteella tarkkailijajäseneksi pääsemisestä päätetään, sovittiin Arktisen neuvoston jäsenmaiden ministeritapaamisessa kaksi vuotta sitten. Nämä kriteerit ohjaavat päätöksiä tarkkailijajäsenen aseman myöntämisestä, Lavrov vastasi lyhyesti.

Tuomiojan mukaan niin Euroopan unioni kuin myös yksittäiset tarkkailijajäsenyyttä hakeneet valtiot täyttävät Lavrovin mainitsemat kriteerit.

– Arktisen neuvoston kehitykselle ja pitkän tähtäyksen asemalle on tärkeätä, että ne maat, jotka ovat kiinnostuneita arktisesta yhteistyöstä, voivat olla siellä tarkkailijoina mukana, kuitenkin niin, että päätöksenteko pysyy kahdeksan jäsenvaltion käsissä, Tuomioja tiivisti.