KRP:llä 70 esiselvitystä mahdollisista sotarikoksista – Venäjän raakuuksien uhreja ja todistajia puhutettu Suomessa

Keskusrikospoliisilla on meneillään 70 esiselvitystä Ukrainassa mahdollisesti tapahtuneista Venäjän sotarikoksista. Rikosylikomisario Risto Lohi KRP:stä sanoo, että esiselvitysten määrä tulee vielä kasvamaan. 

– Sitä voi edelleen pitää suhteellisen pienenä lukuna, mutta meille tulee koko ajan niitä tietoja, joita seulotaan ja ihmisiin ollaan yhteydessä ja heitä kuullaan. Kyllä tämä luku tulee vielä kasvamaan. Se mitä he ovat todistaneet tai uhreiksi joutuneet, niin se vaihtelee hyvin paljon, kun muistetaan mitä kaikkea Ukrainassa on tapahtunut.

Päätöksen mahdollisen sotarikostutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjän toimisto.

Yli 50 000 ukrainalaiselle on tähän mennessä myönnetty oikeus tilapäiseen suojeluun Suomessa. Tulijoiden joukossa on myös raakoja sotarikoksia todistaneita ja kokeneita ihmisiä. Keskusrikospoliisi, paikallispoliisi ja rajavartiolaitos loivatkin heti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen toimintamallin, jossa pyritään tunnistamaan sotarikosten uhreja.

– Tärkeintä on nyt tallentaa todistajalausunnot ja asianomistajien kertomukset. Kansainvälinen organisaatio arvioi, missä tällaisia tapauksia on järkevintä käsitellä. Jos valtakunnansyyttäjä katsoo, niin joitain tapauksia voidaan esitutkia meillä, sanoo Lohi.

Lue myös:MTV Ukrainassa: Nobel-palkitulla järjestöllä todisteita 50 000 sotarikoksesta – "Minkälainen helvetti meitä odottaakaan"

Tutkinnan aloittamisesta päättää syyttäjä

Päätöksen mahdollisesta sotarikostutkinnan aloittamisesta Suomessa tekee valtakunnansyyttäjän toimisto. 

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo MTV Uutisille, että ulkomailla tapahtuneissa rikoksissa tutkintakynnys on erilainen eikä se ole toistaiseksi ylittynyt. Hänen mukaansa pitää myös arvioida mahdollisen tutkinnan tarkoituksenmukaisuutta, ja pystytäänkö tapaus käsittelemään Suomessa. 

Rappe arvioi, että sotarikosten käsittelyyn on käytännössä kolme erilaista vaihtoehtoa. Niitä voidaan käsitellä jossakin kansallisessa oikeusistuimessa, Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa tai sitten Ukrainassa tapahtuneita rikoksia varten voidaan perustaa erillinen tuomioistuin. Näin toimittiin esimerkiksi Jugoslavian sotarikosten kanssa.

Kansainvälinen tiedonkeruu Venäjän tekemistä rikoksista on ollut poikkeuksellisen laajaa sodan ollessa vielä käynnissä. 

Lue myös: Venäjän presidentti Vladimir Putinista on annettu pidätysmääräys – syynä ovat sotarikokset Ukrainassa

Alankomaiden Haagiin avattiin kesän aikana kansainvälinen toimisto, jonka on tarkoitus kerätä ja tutkia todisteita Venäjän sotarikoksista. Toimistossa työskentelee syyttäjiä niin Ukrainasta, Yhdysvalloista, EU:sta sekä kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. 

Venäläisten sotilaiden tai Kremlin päättäjien saaminen oikeuden eteen on kuitenkin käytännössä hyvin vaikeaa. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut muun muassa presidentti Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen, mutta Venäjä ei ole tuomioistuimen jäsen. Venäjä on johdonmukaisesti kiistänyt syyllistyneensä sotarikoksiin Ukrainassa.

Lue myös: Raportti: Venäläiset kiduttivat ukrainalaisia raa'asti Hersonin miehityksen aikana – seksuaalinen kidutus kohdistui enimmäkseen miehiin

*Päivitys kello 10.40: Valtakunnansyyttäjänvirasto korjattu valtakunnansyyttäjän toimistoksi leipätekstistä.