Venäjän kansanäänestyksen tulos on selvä, mutta jatkuvasta vallasta haikailevan presidentin suosio laskee – "Putin saattaa elää siinä todellisuudessa, että häntä kunnioitetaan tällaisten liikkeiden jälkeen"

Jälkiseurauksilla muun muassa Venäjän poliittiseen retoriikkaan ja nationalismiin erikoistunut Lassila tarkoittaa vaalitulosten liian härskiä peukalointia ja siitä tulevia vastareaktioita. Vaikka Venäjällä valta onkin keskittynyt presidentille ja hänen lähipiirilleen, on Putinin kannatus ennätysalhaalla. Se on asiantuntijan mukaan ongelma autoritäärisessä järjestelmässä, jossa valta on hyvin keskittynyttä.

– Maaliskuussa Putin asetti lakimuutosten ehdoksi sen, että kansa hyväksyy ne. Hän ikäänkuin demokratisoi koko asian. Tämä on sinänsä irvokasta, kun koko uudistus oli jo hallinnollisesti ja juridisesti pedattu. Tämä on kuitenkin niin iso arvovaltakysymys, että äänestyksessä tulisi takkiin, on mahdoton.

Suurin ongelma presidentille on Lassilan mukaan se, että heikko taloustilanne ja yhteiskunnan ongelmat vievät Kansan huomion ja presidentin jatko ei enää kiinnosta.

Eliitti vahvasti mukana

Lassila pohtii tarkkaan kysymystä siitä, miksi yksi mies haluaa pysyä vallankahvassa vaikka väkisin. Hänen mukaansa kyse ei ole yksistään presidentistä. Venäjän poliittinen eliitti on hyvin vahvasti sidoksissa presidenttiin ja päinvastoin.

– Eliitti on tullut jopa enemmän riippuvaiseksi Putinista kuin Putin eliitistä. Tietynlainen tyytymättömyys on alkanut kasvaa eliitin sisällä. Jos Putin ei antaisi mitään merkkejä siitä, mitä hän saattaisi tehdä vuoden 2024 jälkeen, se saattaisi aiheuttaa selkäänpuukotusta ja nurkan takana suunnittelua Kremlissä.

Äänestys päättyy illalla.AFP / Lehtikuva

Koko perustuslakiprosessin yksi kulmakivistä ja tavoitteista on osoittaa venäläisille, ja Kremlin eliitille, että Putinin lisäksi muita vaihtoehtoja ei tulevaisuudessakaan ole. Putin ei Lassilan mukaan välttämättä asetu enää ehdolle 2024, mutta se vaihtoehto on epätodennäköinen. Presidentti petaa itselleen kuitenkin mahdollisuuden astua syrjään, jos hyvä seuraaja löytyy. Ennen kaikkea tämän on tarkoitus lopettaa kaikenlaiset spekulaatiot.

Kysymykseen siitä, onko seuraajaa näkyvissä, Venäjä-tuntijalla on selvä vastaus.

– Ei ole.

Kova linja on ohut

Suurin osa Putinin kannatuksesta on asiantuntijan mukaan passiivista mukautumista. On olemassa hyvin vähän kovan linjan Putinin tukijoita. Samalla tavalla kuin kovan linjan vastustajiakaan. Näiden ääripäiden väliin asettuu suurin osa kansasta.

– Tässä joukossa tyytymättömyys on kasvanut.

Venäjällä ei ole tällä hetkellä sellaista järjestelmää, joka mahdollistaisi esimerkiksi opposition tai vaihtoehtoisten poliittisten puolueiden muodostumisen. Eli vaihtoehtoa Putinille ei ole näköpiirissä.

Putin joutuu ottamaan päätöksiä tehdessään huomioon erilaiset intressiryhmät. Esimerkiksi Venäjän talouden ja politiikan politiikan kytköksissä lepää kaikkein suurin rakenteellinen korruptio.

– Sinänsä yhden henkilön poistuminen näyttämöltä ei ole se suuri kysymys. Mutta se, että minkälaisia taloudellisia ja valtaan liittyviä intohimoja tähän liittyy, on hyvin monimutkainen kysymys.

Lassilan mukaan Putinin suosion lasku on pitkäaikainen prosessi, joka kytkeytyy paljolti talouteen. Esimerkiksi Krimin valtauksen hurmos jäi myös lyhyeksi ja 2018 voimaan tullut eläkeuudistus oli äärimmäisen epäonnistunut.

– Putin saattaa elää siinä todellisuudessa, että häntä kunnioitetaan tällaisten liikkeiden jälkeen. On tullut esiin muutamissa ulostuloissa, että hän elää hiukan toisenlaisessa todellisuudessa, mitä globaali todellisuus on.

Presidentti Putin on muun muassa ylpeillyt sillä, että hän ei käytä internetiä. Hän ei kuuntele kovinkaan paljoa ministereitään tai ulkopuolelta tulevia neuvoja. On paljon viitteitä siitä, että Putin kuuntelee erityisen tarkkaan turvallisuuspalveluita, muun muassa FSB:tä

– Kaikkihan tietävät, minkälaista maailmankuvaa se edustaa, Jussi Lassila sanoo.

Parikymmentä vuotta

Putin toimii Venäjän presidenttinä nyt neljättä kauttaan. Putinin ensimmäiset presidenttikaudet olivat vuosina 2000–2008, kolmas kausi alkoi 2012 ja neljäs kausi alkoi 2018. Pääministerinä Putin toimi vuosina 1999–2000 ja uudelleen 2008–2012.

Jo tammikuussa julkaistujen perustuslakimuutosten joukossa on presidentin aseman lisäksi muun muassa kysymyksiä avioliitosta miehen ja naisen välillä, jumalasta, minimipalkoista ja vaikkapa historiallisesta totuudesta.

Venäläiset haluavat nyt muutosta, eikä Putinin uskota enää kykenevän tuomaan sitä.

Äänestyspaikoilta on raportoitu esimerkiksi painostusta ja sama ihminen on onnistunut teknisesti äänestämään monta kertaa, Kreml pääsee tänään illalla jälleen tavoitteeseensa.