Venäjän hallitus mietti talousohjelmaa

Primakovin vielä puhuessa tuhannet opiskelijat järjestivät Moskovassa ja muualla maassa mielensoituksia, joissa nimenomaan vaadittiin viivästyneiden opintotukien maksamista, halvempaa opetusta ja ylipäänsä parempaa elämää. Pietarissa noin 4000 opiskelijaa kokoontui Talvipalatsin aukiolle ja vaati presidentti Boris Jeltsinin eroa.

Hallituksen keskustelu pohjautui talousohjelmaluonnokseen, jonka on laatinut kommunisteihin lukeutuva varapääministeri Juri Masljukov. Ohjelma merkitsee joidenkin suunnitelmatalouden piirteiden palauttamista, ja sitä pidetään suurena askeleena pois seitsemän viime vuoden markkinauudistuksista.

Venäläisten tiedotusvälineiden ja hallituslähteiden mukaan suunnitelma edellyttää useimpien pankkien valtiollistamista, virallisesti vahvistettua ruplan kurssia sekä kaikkien velkojen maksamista valtion työntekijöille ja eläkeläisille painamalla suuret määrät rahaa.

Primakov kiisti kuitenkin uutistoimistojen välittämän tiedon, että hallitus aikoisi rajoittaa ulkomaanvaluutan ostamista. Hallitus ei havittele itselleen monopolia valuuttakaupassa, hän sanoi.

Palkkarästit maksettu

Primakov kertoi, että valtio on käyttänyt suuria summia maksaakseen palkkarästinsä asevoimille ja muille ryhmille. Puheesta ei ilmennyt, mistä rahat näihin maksuihin on otettu. Primakov pyysi myös Kansainvälistä valuuttarahastoa antamaan Venäjälle aiemmin lupaansa 4,3 miljardin lainan. Jos lainaa ei tule, hallitus joutuu turvautumaan "melko epäsuosittuihin toimiin", pääministeri sanoi.

Primakov ei ole vielä tehnyt selväksi, minkälaisia käytännön periaatteita Venäjän talouspolitiikka tulee noudattamaan. Hän on kuitenkin antanut ymmärtää, että hänen hallituksensa haluaa lisätä talouden valtiollista säätelyä. Hänen ei silti uskota tukevan kaikkia Masljukovin ehdotuksia. Niiden toteuttamista ei katsottaisi hyvällä länsimaissa, jotka ovat asettaneet lisälainojen myöntämisen ehdoksi uudistuksissa pysymisen.

Paluu kohti sääntelyä

Masljukovin ohjelman mukaan ruplan virallista kurssia määritettäessä otettaisiin huomioon vaihtotase, inflaatioennusteet, kulta- ja valuuttavarannot sekä pörssin aamu- ja iltakurssit. Rajoitettu kauppa ruplalla jatkuisi. Kovaa valuuttaa saisivat tuoda maahan vain erityisluvan saaneet pankit.

Viejät velvoitettaisiin kotiuttamaan 25 prosenttia kovana valuuttana saamistaan tuloista suoraan keskuspankkiin ja vaihtamaan 50 prosenttia rupliksi erityisesti valtuutettujen pankkien kautta. Pääoman maastapakoa koskevia sääntöjä tiukennetaan tullivalvonnan avulla. Sama koskee raaka-ainevientiä.

Ohjelmassa ei suoranaisesti vaadita liikepankkien valtiollistamista, vaan sanotaan, että maahan olisi perustettava valtiollinen jälleenrakennus- ja kehityspankki, joka perustuisi "liikepankkien valtiollistettuihin varoihin".

Ohjelman mukaan kaikki palkka- ja eläkerästit on maksettava kahden lähikuukauden aikana eikä uusia lainoja saa ottaa 1. lokakuuta jälkeen. Yksityishenkilöiden tulot sidotaan indeksiin ja vähimmäispalkka nousee vuoden alusta, ohjelmassa sanotaan.
(STT-DPA-Reuters)