Venäjällä uskotaan Putinin ja Bushin yhteisymmärrykseen

Putin on selvästi osoittanut Venäjän valinneen lännen liittolaisekseen ja terrori-iskut Yhdysvalloissa vahvistivat entisestään tätä uutta linjaa. Vaikka Washingtonista ei olekaan luvassa sopimusta ohjuspuolustuksesta, Moskovassa uskotaan, että presidentit sopivat käytännössä, miten jatkossa menetellään.

Kompromissi ohjuspuolustuksesta

Arvostettu sotilasasiantuntija Pavel Felgengauer kirjoittaa Moskovskie Novosti -lehdessä, että linja näyttää selvältä. Putin ei asetu vastustamaan Yhdysvaltain suunnitelmaa rakentaa ohjuspuolustusjärjestelmä, eikä presidentti George W. Bush puolestaan vaadi vuoden 1972 ABM-sopimuksen purkamista.

Felgengauer arvelee, että ABM-sopimuksesta luovutaan vähin äänin muutaman vuoden kuluttua, kun Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmä alkaa olla valmis. Periaateratkaisuun päästään Felgengauerin mukaan myös ydinkärkien määrän supistamisesta. Venäjä on ehdottanut noin 2 000 ydinkärjen poistamista kummankin maan asevarastosta. Felgengauer uskoo, että tästä kysymyksestä tehdään herrasmiessopimus. Supistettavien kärkien määrää ei sovita tarkkaan, mutta suuruusluokasta päästään yksimielisyyteen.

Nato laajenee vähin äänin

Naton laajeneminen ei ilmeisesti enää tule terävästi keskusteluissa esille. Venäjä kysynee edelleen, miksi laajeneminen on yleensä tarpeen, mutta ei ala sitä voimakkaasti vastustamaan.

Venäjän duuman varapuhemies ja entinen Neuvostoliiton Washingtonin-lähettiläs Vladimir Lukin kysyi puolestaan muutama päivä sitten lehdistötilaisuudessa, miksi Yhdysvallat ei pidä Natoa vanhentuneena ja kylmän sodan jäänteenä samoin kuin vuoden 1972 ABM-sopimusta. Lukinin mielestä Naton tulisi muuttua uutta aikakautta vastaavaksi ja silloin myös Venäjä voisi tulla sen jäseneksi.

Kaiken kaikkiaan Venäjä tunnustaa nyt Yhdysvalat lännen sotilaalliseksi ja poliittiseksi johtajaksi ja asettuu ainakin sen poliittiseksi liittolaiseksi.

Palkkio taloussuhteissa

Venäjän myönnytykset näyttävät melkoisilta ja sille on tästä palvelusta tietysti luvassa palkkio. Felgengauer arvelee, että Venäjän palkkio tulee ennen kaikkea taloudellisena tukena. Venäjä pääsee piakkoin Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, ja Yhdysvallat poistaa maiden väliltä vapaan kaupan esteet.

Samalla kun taistelua kansainvälistä terrorismia vastaan käydään yhdessä, Venäjälle annetaan vapaat kädet estää oman maansa separatistien toiminta. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei länsi enää voimakkaasti arvostelisi Venäjän toimia Tshetsheniassa. Länsi ei myöskään kiinnittäisi kovin suurta huomiota siihen, että Venäjän poliittinen järjestelmä säilyy kovin autoritaarisena.

Vaikeuksia kotimaassa

Putin ja Bush saattavat siis löytää Texasin maatilalla syvän harmonian, mutta kotimaassa Putin joutuu uusien ongelmien eteen. Osa Venäjän valtaeliittiä vastustaa liian pitkälle meneviä myönnytyksiä lännelle. Kremlin hallinnossa, hallituksessa ja varsinkin armeijassa on paljon vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka sanovat jo nyt Putinin pettävän Venäjän kansalliset edut.

Kotiin palattuaan Putin joutuukin ilmeisesti valtataisteluun, jossa pitää vaihtaa linjaa tai valtaeliittiä. Putinille vain jälkimmäinen on todellinen vaihtoehto, kirjoittaa Felgengauer Moskovskie Novostissa. Moskovassa on pantu merkille, että monia Boris Jeltsinin aikaisia korkean tason poliitikkoja vastaan käydään jo nyt erottamistaistelua. Muutoksia voi tulla myös korkeimmassa sotilasjohdossa.

(MTV3-STT)