Venäjällä tiukka taisto Kööpenhaminan ilmastokokouksessa

- EU hakee Kööpenhaminasta sitovaa kansainvälistä sopimusta, Venäjä puolestaan esittää omaehtoisia ja vapaaehtoisia rajoituksia, kertoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki (Kesk.), joka tapasi Moskovassa Venäjän varaympäristöministerin Igor Maidanovin.

EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi oli pyytänyt Suomea tunnustelemaan Venäjän asennoitumista lähestyvään ilmastokokoukseen.

Venäjän kantaa tuleviin päästötavoitteisiin pidetään yhtenä ilmastokokouksen keskeisistä kysymyksistä. Venäjä on yksi maailman suurimmista kasvihuonekaasujen tuottajista Kiinan ja Yhdysvaltojen ohella, ja sillä on ennestään varsin edulliset päästörajoitukset Kioton sopimuksen pohjalta.

- Mitkään pahimmat pelot tässä eivät kuitenkaan ole toteutumassa. Pahinta olisi jos Venäjä kääntäisi hankkeelle selkänsä, Lehtomäki kuvailee.

- Medvedev on puhunut 10 – 15 prosentin kasvihuonekaasujen vähennyksistä vuoteen 2020 mennessä. Kyllä Venäjä tavoittelee Kööpenhaminasta sellaista kattavaa päästösopimusta, jossa kaikki maat olisivat mukana, mutta tässä vaiheessa Venäjä painottaa maiden vapaaehtoisia päästötarjouksia. Tästä joudutaan varmasti neuvottelemaan.

Kioton voitosta Kööpenhaminan päästötaisteluun

Venäjä sai Kioton ilmastosopimuksesta selkeän edun verrattuna muihin maihin.

Kioton sopimuksessa eri maiden päästötavoitteiden pohjavuodeksi valittiin 1990, johon päästöjen myöhempää kehitystä verrattiin.

Venäjällä tapahtui kuitenkin talousromahdus 90-luvulla ja samalla päästötkin putosivat. Vaikka sen jälkeen käynnistyi jälleen rivakka talouskasvu, Venäjälle jäi varastoon runsaasti päästöoikeuksia myytäväksi ulkomaille.

Nyt Venäjää odottaa erilainen neuvotteluasetelma. Muut maat vaatinevat Venäjältä huomattavasti tiukempia päästörajoitteita, mihin Venäjän pelätään reagoivan torjuvasti.

-Venäjä ei tietenkään halua luopua tästä kuumailmareservistään, Lehtomäki myöntää.

Venäjällä ei pelätä ilmastonmuutosta

Yleinen mielipide Venäjällä on edelleen melko välinpitämätön ilmastonmuutosta kohtaan. Useat eturivin tutkijat esimerkiksi Venäjän Tiedeakatemiassa kiistävät edelleen koko kasvihuoneilmiön tai epäilevät sen vaikutuksia.

Moni venäläinen tulkitseekin kasvihuonepuheet jopa länsimaiden salaliitoksi, jolla halutaan hidastaa Kiinan ja Venäjän talouskasvua.

Päästörajoitukset koetaan ongelmaksi myös Venäjän maantieteen takia: Venäjällä tarvitaan paljon pitkiä kuljetuksia ja lämmitysenergiaa.

Katso Tarja Hakulisen juttu ja ympäristöministeri Lehtomäen kommentit (Seitsemän uutiset 15.10.2009):