Venäjällä hyväksyttiin valtavat sakot mielenosoittajille – "isku demokratialle"

Duuman alahuoneessa laista käytiin aiemmin kova keskustelu. Oppositio teki siihen satoja muutosehdotuksia, kunnes esitys lopulta hyväksyttiin pienin muutoksin.

Lakiesityksen mukaan laittomalle mielenosoittajalle voitaisiin tulevaisuudessa lätkäistä jopa 300 000 ruplan eli 7500 euron sakko, kun aiemmin sakon suuruus on ollut 1000 ruplaa.

Mielenosoittajan järjestäjälle sen sijaan voitaisiin antaa miljoonan ruplan eli noin 25 000 euron sakko.

Laki tarvitsee enää presidentti Vladimir Putinin allekirjoituksen tullakseen voimaan.

Demokratia ottaa jälleen takapakkia

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro pitää lain voimaantuloa demokratian kannalta hyvin valitettavana.

– Tämä vaikuttaa ilman muuta kaventavasti perustuslaissakin mainittuun sanan- ja ilmaisunvapauden toteutumiseen. Siinä suhteessa tämä voidaan nähdä hallinnon vastaiskuna talven suurmielenosoituksille. Ennen kaikkea tässä on näkyvissä, että valitettavasti kevään mielenosoituksista osa muuttui myös mielenosoittajien oman toiminnan johdosta rajummiksi ja väkivaltaisiksi.

– Kremlille, Yhtenäinen Venäjä -puolueelle ja Putinin joukkueelle väkivalta antoi hyvän tekosyyn lähteä kiristämään sananvapauden ja mielenosoitusoikeuden rajoja. Tässä pääsi valitettavasti vallalleen radikaalimpi ja kärjistyneempi vastakkainasettelun ilmapiiri.

Mielenosoitusten suosio oli mittausten mukaan hiipumassa, joten aivan lähitulevaisuutta varten uutta lakia tuskin on luotu. Kangaspuro ei usko, että laki olisi presidentiksi palanneen Putinin voimannäyttö.

– Yleinen mielipide on vastustanut viimeisiä kevään mielenosoituksia. Se varmaan johtuu osittain siitä, että mielenosoitusten luonne muuttui. Duumanvaalien jälkeen ne olivat rehellisten vaalien puolesta ja sillä tavalla ne kokosivat laajasti yhteen väestön mielipidettä, eri väestöryhmiä ja laajaa poliittista kirjoa.

– Nyt kevään aikana mielenosoitusten kärki on ikään kuin kääntynyt poliittisemmin Putinia vastaan, joka taas on maan suosituin poliitikko ja juuri valittu isolla äänten enemmistöllä presidentiksi.

Vanhan kehityksen jatkoa

Kangaspuron mukaan tilanteen kehitys antoi vallanpitäjille oivan poliittisen tilaisuuden toteuttaa kenties jo pidempään suunnitteilla ollut mielenosoituslakien kiristäminen.

– Se sopii niiden pitkään linjaan ohjaillusta demokratiasta, jossa periaatteena on yrittää luoda mahdollisimman tarkat rajat myös kansalaisyhteiskunnalle ja mielenosoittajille aina sitä myöten, että mielenosoittamiselle soveliaat paikat osoitetaan viranomaisten toimesta etukäteen ja jopa määritellään kuinka monta ihmistä saa mielenosoituksiin osallistua, koska paikkaan mahtuu vain rajattu määrä ihmisiä niin, että se olisi turvallista.

– Se siis argumentoidaan tällä tavalla. Tämä on tätä yhteiskunnan ja kansalaisten hallintaa ja tätä ne on tehneet koko ajan 90-luvulta lähtien.