Venäjällä ei enää hyökkäysjoukkoja Suomen rajalla

Puolustusvoimain komentajan tehtävää verrattavaa virkaa hoitava Kvashnin ei antanut lukuja Venäjän asevoimien miesvahvuudesta maan länsirajalla. Hän sanoi, että aikaisemmin Leningradin sotilaspiirissä oli armeija ja armeijakunta sekä kuusi divisioonaa.

Nyt alueella on enää kaksi prikaatia ja laskuvarjodivisioona. Miesmäärän hän kehotti laskemaan itse. Itämeren laivaston laivojen määrää on Kvashninin mukaan supistettu 30 prosenttia. Pohjoisen laivaston laivoja on vähennetty 25 prosenttia.

Venäjä ilmoitti viime vuoden lopulla supistaneensa asevoimiaan reilusta 1,8 miljoonasta miehestä reiluun 1,2 miljoonaan mieheen. Lisäksi asevoimien palveluksessa olevien siviilien määrä on pudonnut puolessatoista vuodessa 300000 henkilöllä. Venäjä aloitti asevoimiensa supistamisen toukokuussa 1997 solmittuaan Naton kanssa sopimuksen, jonka pohjalta Venäjä on laatinut uuden sotilasopin.

Kvashninin mukaan asevoimien supistukset eivät tapahdu vain taloudellisista syistä. Hänen mukaansa esimerkiksi upseerin siirtäminen reserviin maksaa saman verran kuin upseerin pitäminen kaksi vuotta palveluksessa.

Pitkä keskustelu Ahtisaaren kanssa

Kvashnin on Suomessa kaksipäiväisellä vierailulla puolustusvoimain komentajan kenraali Gustav Hägglundin kutsusta. Edellisestä vastaavasta vierailusta Venäjältä Suomeen ehti kulua viisi vuotta. Suomen puolustusvoimain komentaja on välillä vieraillut Venäjällä kolme kertaa.

Armeijankenraali Kvashnin tapasi tänään Helsingissä myös tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren. Keskustelut Mäntyniemessä venyivät niin, että tavallisesti täsmälliset sotilaat myöhästyivät tiedotustilaisuudestaan. Kenraali Hägglund kuittasi asian toteamalla, että herra se on herrallakin.

Kvashnin kuvasi Ahtisaaren ja Hägglundin kanssa käymiään keskusteluja avoimiksi. Hänen mielestään suhteet Suomen puolustusvoimiin ovat toverilliset.

Vierailun aikana allekirjoitettiin Venäjän asevoimien ja Suomen puolustusvoimien välinen toimenpiteiden suunnittelupöytäkirja, joka pitää sisällään mm. alkaneen ja ensi vuoden vierailuvaihdon. Kvashnin selosti tiedotustilaisuudessa pitkään Venäjän asevoimien supistamista. Hänen mukaansa Venäjä ei tarvitse suurta ryhmittymää, koska suhteet muihin maihin perustuvat kumppanuuteen.

Leningradin sotilaspiiriin jääneiden kahden jalkaväkiprikaatin lisäksi alueella on Pihkovan kaupungin lähellä laskuvarjodivisioona, jossa on aiemman neljän rykmentin sijasta enää kaksi rykmenttiä. Kaliningradin piirissä ollut 11. yleisjoukkojen armeija on karsittu niin, että jäljellä ovat enää Itämeren laivaston rannikkojoukot.

Matala vahvuus puolustuksessa

Kvashnin korosti, että Venäjällä on länsirajallaan enää matalan tason puolustuksellinen vahvuus. Hänen mukaansa Venäjää ei voi sanoa vihamieliseksi maaksi. Sillä ei ole aluevaatimuksia muille maille. Asevoimien taloudelliset voimavarat tälle vuodelle ovat Kvashninin mukaan edelleen kiinni Venäjän duuman budjettipäätöksistä. Hän odotti tietoa budjetista tammi-helmikuun vaihteessa.

Palkka-armeijaan siirtyminen olisi Kvashninin mukaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeaa. Toisaalta hän huomautti, että 400000 upseeria ja 200000 aliupseeria ovat jo nyt ammattisotilaita eli puolet asevoimista on palkka-armeijaa.

Venäjän turvallisuutta asevoimien supistukset eivät Kvashninin mukaan uhkaa. Käytettävissä olevilla voimavaroilla pystytään turvaamaan riittävä puolustus eli alueellinen koskemattomuus ja valtion turvallisuus. Armeijankenraali Kvashnin tutustuu huomenna Panssariprikaatiin ja Viestirykmenttiin.
(STT)