Ukrainan laajamittaiseksi pahentuneen sodan myötä huhut Venäjän alkuperäistä suunnitelmaa nopeammasta maailmanlaajuisesta internetistä irrottautumisesta ovat vahvistuneet.
Internetistä irtautuminen perustuisi järjestelmiin, joista osa on tarkoitettu maan sisäisen verkkoliikenteen eli omien kansalaisten valvontaan. Tähän liittyen muun muassa anonymiteetti sekä vpn-yhteyksien käyttö pyritään estämään.
– Käyttäjiä on vaadittu rekisteröitymään omilla henkilökohtaisilla tiedoillaan erilaisiin palveluihin. On myös vaadittu keskustelu- ja somealustojen keskustelujen valvomista ja käyttäjiltä oikeiden nimien käyttämisen edellyttämistä, sotatieteiden tohtori Juha Kukkola taustoittaa.
Laki myös vaatii, että venäläiset internet-palveluntarjoajat keräävät kaiken maan sisäisen verkkoliikenteen määräajaksi talteen datakeskuksiin.
Viestintäviranomainen sensuroi
Kukkola pitää merkittävänä myös Roskomnadzor-viestintäviranomaisen operoimaa sensuurimekanismia. Käytännössä Roskomnadzor ylläpitää mustaa listaa, jolle voidaan lisätä ip-osoitteita ja verkkosivuja. Palveluntarjoajat on velvoitettu estämään pääsy kyseisille sivustoille. Roskomnadzor voi lisäksi määrätä sivuja blokattaviksi pelkällä hallinnollisella päätöksellä.
Sensuurijärjestelmä kytkeytyy verkkoliikenteen rajoittamisjärjestelmään, jonka pohjalle verkon irtikytkeminen voitaisiin rakentaa.
– Viimeisen parin vuoden aikana venäläiset palveluntarjoajat ovat joutuneet sijoittamaan määrättyihin kohtiin omaa verkkoinfrastruktuuriaan laitteita, joiden avulla Roskomnadzor voi rajoittaa määrättyä liikennettä alkaen vaikkapa Twitterin liikenteen hidastamisesta tai kokonaan estämisestä.
Siten voidaan toteuttaa verkon katkaisu määrätyllä tasolla, vaikka kyse on itse asiassa liikenteen estämisestä.
Kahdentamista ja tuonninkorvausohjelmia
Osa toimista tähtää kriittisen infrastruktuurin suojeluun. Venäjä on pyrkinyt kahdentamaan kaikki internetin toimivuuden kannalta tärkeät palvelut. Jos pääsy kyseisiin palveluihin katkeaa, Venäjällä on omat kopiot ja maan sisäinen internetliikenne toimii edelleen riippumatta ulkomaisista palvelimista. Kyse on esimerkiksi nimipalvelimista ja niiden rekistereistä.
Verkon sulkeminen edellyttää myös venäläisiä ohjelmistoja. Jos yhteydet ulkomaailmaan katkaistaan, samalla menetetään myös kansainvälisten yritysten, vaikkapa Microsoftin, tuotetuki. Ongelmaa on yritetty paikata aloittamalla venäläisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistoperheiden rakentaminen.
Pikkuhiljaa ja usein eri toimenpitein
Se, että venäläiset pystyisivät operoimaan omassa verkossaan pidempiä aikoja kunnolla, on Kukkolan mukaan vielä vuosien päässä. Varsinkin asian tekninen puoli on pahasti kesken.
– Venäläisten oma tavoite, joka sekin oli kunnianhimoinen ja lausuttiin ennen Ukrainan sotaa, oli vuoteen 2024 tai 2026 mennessä.
Venäjän kyberomavaraisuus eli kyky ylläpitää itse ohjelmistoja ja laitteistoja pitkiä aikoja on toistaiseksi rajallinen. Myös kahdennusjärjestelmien rakentaminen on vielä vaiheessa.
Internetin irti kytkemisessä ei ole kyse punaisesta napista, jota painamalla kaikki yhteydet ovat kerrasta poikki. Se voidaan toteuttaa ainoastaan hyvin hitaasti palvelu kerrallaan rajoittaen määrättyjä toimijoita.
Kukkola muistuttaa, että vaikka irti kytkeminen onnistuisikin, jää aukkoja ja vapaata informaatiotilaa aina.