Venäjä-pakotteille ei näy loppua

Huippukokous ei virallisesti sopinut pakotteiden jatkamisesta yli heinäkuun, jolloin ne raukeavat.

Käytännössä sitominen Minskin sopimukseen jatkaa kuitenkin pakotteiden voimassaoloa vuoden loppuun, koska Minskin sopimuksen aikaraja on vuoden lopussa.

Tarkoituksena on kytkeä pakotteiden voimassaolo tiukasti Minskin sopimuksen täyteen toteutumiseen. Sopimuksen aikaraja on vuoden loppuun mennessä, joten pakotteet näyttävät jatkuvan ainakin vuoden loppuun.

-Henki on aivan selvästi se, että nämä talouspakotteet tulevat säilymään ja ne ovat vahvasti sidoksissa Minskin sopimukseen, pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi kaksipäiväisen EU-huippukokouksen alla.

-Tehdäänkö päätös jatkosta tänään vai kuukauden päästä, sillä ei ole sinällään merkitystä.  
Päätös on hankala, koska se vaatii 28 jäsenmaan yksimielisyyttä. Osa jäsenmaista kuten Britannia ja Baltian maat olisivat valmiita kiristämään ruuvia entisestään, kun taas Kreikka, Kypros, Itävalta, Slovakia ja Tshekki suhtautuvat pakotteisiin varauksellisesti.  
  

Putin yrittää rikkoa rivejä  

Venäjä on yrittänyt parhaansa mukaan hajottaa EU-maiden yhtenäisyyttä asiassa. Presidentti Vladimir Putin veljeilee läheisesti etenkin Kreikan, Kyproksen ja Unkarin johtajien kanssa.  

Huippukokoukseen kutsuttu Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk vetosi kollegoihinsa tiukan viestin puolesta.  

-Jos Putin onnistuu rikkomaan EU-maiden johtajien yhtenäisyyden, se on hänen suurin menestystarinansa.  

Pääministeri Stubbin mielestä EU-maat ovat yksimielisiä siitä, että paine pysyy vähintään nykyisellään.  

-Ei kukaan ole puhumassa mistään pakotteiden höllentämisestä.  

EU-maat päättivät jo alkuvuonna lykätä henkilöitä koskevien sanktioiden eräpäivää syyskuuhun saakka. Kyseiset sanktiot ovat varojen jäädytyksiä ja matkustusrajoituksia.  

Kesällä erääntyvät pakotteet ovat järeämpiä. Ne kohdistuvat Venäjän rahoitus- ja energiasektorille, puolustustarvikkeisiin sekä niin sanottuihin kaksikäyttötuotteisiin, joita voidaan käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin.  
  

Kaasusopimukset hiertävät  

EU-johtajat keskustelivat illan aikana myös energiaturvallisuudesta, joka sekin kytkeytyy vahvasti Venäjään. EU-komissio haluaisi jäsenmaiden tekemät kaasusopimukset tiukempaan valvontaan.

Euroopan maat ovat hyvin riippuvaisia Venäjältä tulevasta kaasusta, ja kaasusopimukset vaihtelevat merkittävästi jäsenmaiden välillä. Venäjä on tehnyt edullisia sopimuksia muun muassa Unkarin kanssa, kun taas esimerkiksi Liettua on valittanut maksavansa kaasusta ehkä EU:n kalleinta hintaa.  

Pääministeri Stubbin mukaan Suomi suhtautuu epäilevästi siihen, että EU-komissio olisi osapuolena yksityisen sektorin käymissä kaasuneuvotteluissa.  

-Se on hankala kysymys sen takia, että aika usein näissä on liikesalaisuuksia esillä.  
Suomi tuo kaiken käyttämänsä maakaasun Venäjältä. Valtio-omisteisella kaasuyhtiöllä Gasumilla on sopimus venäläisen Gazpromin kanssa kaasun hankinnasta vuoteen 2026 asti. Virkamieslähteiden mukaan sopimus on suhteellisen hyvä muun muassa lyhyiden siirtoetäisyyksien takia.  

Julkisten tahojen välillä käytävät kaasuneuvottelut voivat Stubbin mukaan olla avoimia komissiolle.