Venäjä-pakotteet vaikuttavat Suomeen viiveellä – asiantuntijat erimielisiä

Suomalaisten yritysten halu sijoittaa Venäjälle vähenee pakotteiden myötä selvästi, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi. Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov uhkasi pakotteiden julkaisemisen jälkeen jopa mahdollisilla kostotoimilla. Venäjän talouden asiantuntija, professori Pekka Sutela kuitenkin arvioi, että Venäjä ei kohdista vastatoimia maassa toimiviin suomalaisyrityksiin.  

– Vastatoimena Venäjä pystyy vaikuttamaan eurooppalaiseen talouteen, joka on kaasusta riippuvainen, Sutela sanoo.  

Sutela vertaa Venäjää Iraniin, jota kohtaan on paljon vaivattomampi kohdistaa kovia talouspakotteita. Sutelan mukaan Venäjä voi, toisin kuin Iran, halutessaan iskeä taloudellisesti takaisin. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja on eri mieltä.  

– Venäjä on Italian kokoinen talous. Sen kyvyt taloussanktioiden avulla etenemiseen ovat rajalliset, Aaltola näkee.  

Venäjä ei voi täysin vaikuttaa  

Suomen hallitus jatkoi torstaina EU:n virallisella linjalla, jonka mukaan talouspakotteet vaikuttavat lopulta Venäjän ulkopolitiikkaan Ukrainan kriisissä. Linjan mukaan ensin pakotteet kohdistuvat Venäjän talouseliittiin, joka voisi vaikuttaa maan poliittiseen johtoon.  

– Raha on hyvä rauhanvälittäjä, jos pakotteet on kohdistettu oikein, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoo.  

Sutelan mukaan pakotteiden vaikutuksia juuri Venäjän talouteen on liioiteltu julkisuudessa. Sutelan mukaan pakotteiden ansioiksi on laitettu Venäjän kasvun hidastuminen ja ruplan arvon heikentyminen, vaikka nämä kehityskulut olivat voimakkaimmillaan viime vuoden alussa ennen Ukrainan kriisiä.  

Toivakka myöntää, että pakotteet eivät ole syynä Venäjän talouden alamäkeen. Samalla hän sanoo, että Venäjäkään ei voi syyttää talousahdingostaan EU:ta.  

– En usko perusajatukseen, että vaikuttamalla venäläisiin suuryrityksiin voisi vaikuttaa Venäjän ulkopolitiikkaan. Valta on Venäjän poliittisella johdolla, ja suurliikemiesten pitää sopeutua valtarakenteeseen, Sutela arvioi.  

Lisäksi Sutelan arvion mukaan Venäjä ei edes halutessaan pysty täysin vaikuttamaan Itä-Ukrainan separatisteihin. Hän kuitenkin ymmärtää eurooppalaisia poliitikkoja, sillä jollain tavalla Venäjän sekaantumiseen Ukrainan tilanteeseen oli pakko puuttua.   

Ruplan kurssi vaikuttaa  

Sutelan mukaan ruplan kurssikehityksellä on Suomen taloudelle paljon suurempi merkitys kuin Venäjän kansantalouden kasvulla. Kun ruplan kurssi on laskenut, venäläisten turistien määrä Suomessa on laskenut ja venäläisyrityksillä on vähemmän euroja käytössään.   

– Venäjän kasvun muutos prosentilla suuntaan tai toiseen on yhdentekevää ruplan kymmenen prosentin kurssimuutokseen verrattuna, Sutela sanoo.  

Yhdysvaltojen on EU:ta helpompi asettaa Venäjälle pakotteita, sillä maiden kahdenvälinen taloudellinen riippuvaisuus on pientä. Yhdysvallat asetti sanktioita esimerkiksi venäläisille öljy- ja kaasuyhtiöille.  

– Sielläkin on aina vaalit tulossa. Vaikea uskoa, että Yhdysvallat asettaisi merkittäviä teknologiapakotteita, jotka purisivat samalla yhdysvaltalaisiin yrityksiin, Sutela kuittaa.