Merkittävä joukko ukrainalaisia on joutunut jättämään kotinsa vastentahtoisesti. Osa miehitetyillä alueilla asuneista on lähtenyt omatoimisesti muualle, toisten kohtalo taas on selvinnyt venäläisillä suodatusleireillä.
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tuhansia ukrainalaisia on siirtynyt Venäjän puolelle joko vapaaehtoisesti tai Venäjän pakkosiirtäminä.
Väestönsiirrot miehitetyiltä alueilta ovat kansainvälisen lain vastaisia, mutta raporttien mukaan pakkosiirtämistä Venäjän miehittämiltä alueilta on tapahtunut.
Esimerkiksi YK:n Yhdysvaltain suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield on arvioinut, että jopa 1,6 miljoonaa ukrainalaista olisi joutunut tällaisten toimien kohteiksi.
Venäjä itse on kiistänyt väitteet jyrkästi, mutta Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith uskoo, että pakkosiirtoja on tapahtunut eikä vaihtoehtoja ukrainalaisille ole juuri annettu.
– Osan kohdalla on varmasti ollut sitä sodan tuomaa kauhua: talo on hajonnut pommituksissa tai ei ole ollut muuta paikkaa minne mennä. Iso osa on kuitenkin selkeästi ollut niin, että vaihtoehtoa heille ei ole annettu venäläisten puolelta ja pitkälti näitä siirtoja on olleet myös sotilaat valvomassa, Smith toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Lue myös: Suomeen Mariupolista paennut aviopari kertoo MTV:lle sodan kauhuista: "Onnekas sattuma pelasti meidät"
Suodatusleireillä erotellaan, ketkä siirretään Venäjälle
Ennen pakkosiirtoa Venäjälle ukrainalaisten on kerrottu joutuvan venäläisten pitämille niin kutsutuille suodatusleireille.
Tämän prosessin tarkoituksena on suodattaa pois henkilöt, joiden uskotaan taistelleen Ukrainan armeijassa tai kannattavan Ukrainaa sodassa.
– Suodatusleireillä erotellaan mahdolliset siirtolaiset Venäjälle ja yritetään poistaa joukosta ne, joiden uskotaan olevan vihollisen leirissä. Tällaisten vihollisen joukkoon kuuluvien määränpää on usein vankiloissa tai vankileireillä. On kuultu myös raportteja valeteloituksista ja vahvistamattomia väitteitä vihollisiksi luokiteltujen teloituksista, toteaa Venäjän rangaistuslaitoksiin perehtynyt professori Judith Pallot Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Lue myös: Unicef-pomo kertoo MTV Uutisille koululaisten karusta arjesta Ukrainassa: "He kärsivät valtavasti, kuulevat saapuvat pommit, pelkäävät"
Suodatusleirien kautta turvallisuuspalvelun hyväksymät ukrainalaiset jatkavat matkaansa Venäjälle. Määränpäähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, onko tulijalla sukulaisia maassa.
Suurimman osan kohdalla näin ei ole, joten heidän matkansa jatkuu vastaanottokeskuksiin.
– Suodatusprosessi on oikeastaan hyvin sukupuolittunut. Yleensä miehet erotetaan suodatusvaiheessa, sillä he ovat todennäköisemmin palvelleet Ukrainan armeijassa. Pääasiassa naiset, lapset ja vanhukset jatkavat matkaansa, Pallot toteaa.
2:35
Lue myös: Venäjä: Siviilien siirrot Hersonissa on saatu päätökseen
Oppia otettu Neuvostoajoista
Suodatusleirit eivät ole Venäjälle mitään uusia toimia.
Venäjä käytti samanlaisia keinoja jo Josif Stalinin valtakaudella toisen maailmansodan lopussa sekä kahdessa Tšetšenian sodassa vuosien 1994 ja 2009 välillä.
– Vaikuttaisi, että Kremlissä haetaan työkaluja Neuvostoajalta. Pakkosiirrot, suodatusleirit, vankileirit, kansalaisuuden antaminen – ne ovat kaikki sellaisia asioita, jotka tulevat Neuvostoliiton ajalta mieleen. Vaikuttaa siltä, että tämä on ihan selkeästi politiikka, joka heillä on, Hybridiosaamiskeskuksen Smith toteaa.
Lue myös: Jarmo Lindberg: Hersonissa piilee merkittävä riski, jonka seuraukset olisivat katastrofaaliset: "Venäjän toimilla ei tunnu olevan rajaa"
Smith kuitenkin arvioi, ettei Venäjällä ole ehkä tällä kertaa ollut aivan tarkkaa suunnitelmaa miehitettyjen alueiden jatkosta.
– Vaikuttaa siltä, että Venäjällä ei ole ollut suunnitelmaa sille, mitä tehdä, kun alueet on miehitetty. On aika haasteellista pitää itseänsä siellä alueella, jolloin yritetään hajottaa erityisesti sitä osaa, joka on venäläisiä vastaan.