Venäjä: Kurskin miehistö jo kuollut

Venäjän viranomaiset arvelevat, että ydinsukellusvene Kurskissa tuskin on enää elossa ketään.

Pelastusoperaatio on käynnissä


Osa Kurskin miehistöstä kuoli todennäköisesti heti turman satuttua. Asiasta ilmoitti vara-amiraali Mihail Motsak Venäjän pohjoisesta laivastosta RTR-televisiokanavan haastattelussa. Motsakin mukaan sukellusveneen etuosassa olleet kuolivat melko varmasti turmassa heti. Motsak arveli myös, että sukellusveneeseen alkoi tulvia vettä heti onnettomuuden jälkeen.

-Olemme jo ylittäneet sen kriittisen rajan, jonka olemme arvelleet miehistön selviytymisellä olevan, Motsak sanoi. Motsak jatkoi, että pelastusyrityksiä ei lopeteta, vaikka toivoa eloonjääneiden löytämisestä ei juuri enää ole. Vara-amiraalin mukaan kyseessä on pahin Venäjän sukellusveneitä koskaan kohdannut onnettomuus.

-Emme ole saaneet mitään yhteyttä sukellusveneeseen. Todennäköisesti joudumme myöntämään, että pahimmat pelkomme ovat käyneet toteen, Motsak muotoili. Motsakin mukaan sukellusveneestä ei ole kuulunut ääniä sitten maanantain. Tuolloin kuultu sukellusveneen rungon hakkaaminen kertoi vara-amiraalin mukaan siitä, että vettä pääsi vuotamaan sukellusveneen peräosaan, jolloin happi väheni ja ilmapaine nousi.

"Uppoamisen syynä miina"


Motsakin mukaan sukellusveneen todennäköinen uppoamissyy on törmäys toisen maailmansodan aikaiseen miinaan, jota seurasi räjähdys. Toinen räjähdys olisi tapahtunut torpedoputkissa sukellusveneen törmättyä pohjaan.

Vara-amiraalin mukaan mahdollisia uppoamissyitä on kolme: törmäys toiseen alukseen, räjähdys sukellusveneen sisällä tai törmäys toisen maailmansodan aikaiseen miinaan. Motsakin mukaan räjähdys ei voi olla uppoamisen syy, koska kaikki sukellusveneessä olleet torpedot olisivat yksittäinkin räjähtäessään aiheuttaneet huomattavasti rekisteröityä voimakkaamman räjähdyksen.

Jokaisen torpedon räjähdysvoima vastaa amiraalin mukaan 100 kiloa trotyyliä. Motsakin mukaan Venäjän laivasto löysi vuosina 1992-1999 kuusi vanhaa toisen maailmansodan aikaista miinaa Barentsinmereltä. Viimeinen miinoista löydettiin syyskuussa 1999.

Britit ja norjalaiset alueelle


Brittiläiset ja norjalaiset pelastusmiehistöt ovat saapuneet illalla ydinsukellusvene Kurskin uppoamisalueelle Barentsinmerelle. Toisen pelastusmiehistön alus tuli turma-alueelle noin kello 18 Suomen aikaa ja toinen noin tuntia myöhemmin.

Venäjän laivaston vara-amiraalin Mihail Motsakin sanottua aiemmin tänään, että Kurskissa tuskin on enää ketään hengissä, ei tiedetä, antavatko venäläiset läntisille pelastusmiehistöille luvan yrittää päästä Kurskiin, joka lepää yli sadan metrin syvyydessä.

Normand Pioneerissa on brittiläinen minisukellusvene LR5, jota on kuvattu "vedenalaiseksi helikopteriksi". Mukana on myös Scorpio-alus, joka lähetetään ensi tutkimaan tilannetta Kurskin luo. Scorpio selvittää, miten pahasti Kurskin pelastusluukku on vaurioitunut ja tyhjentää pelastusluukun ympäristön.

Minisukellusvene syvyyteen nopeasti

Brittien pelastussukellusvene

LR5 voi aloittaa pelastusoperaation jo muutaman tunnin kuluttua pelastusmiehistön saapumisesta alueelle. LR5:een voidaan ottaa kuusitoista ihmistä. Aluksessa on kolmen hengen miehistö. Minisukellusveneen akut riittävät kymmeneksi tunniksi, mutta sen jälkeen se on tuotava ladattavaksi Norman Pioneerin luo. LR5 on kymmenen metriä pitkä ja painaa 21 tonnia.

Alukselta on jatkuva yhteys Britannian laivaston komentokeskukseen Northwoodiin, joka sijaitsee Lontoon lähellä. Toisella norjalaisaluksella, Seaway Eaglella, oli tulossa kaksitoista syvänmeren sukeltajaa, heistä kahdeksan brittejä ja neljä norjalaisia. Lisäksi tällä aluksella on neljätoista muuta sukeltajaa tukitehtäviä varten.

Venäläiset hyväksyivät läntisen avuntarjouksen turmassa keskiviikkona, neljä päivää sen jälkeen kun Kursk oli uponnut lauantaina. Venäläisten omat pelastusyritykset ovat olleet tuloksettomia.
(MTV3-STT-AFP-AP-Reuters)

Lue myös:

    Uusimmat