Venäjä kiittää pelastusoperaatioon osallistuneita

Venäjän ulkoministeriö on kiittänyt Britanniaa, Japania ja Yhdysvaltoja näiden antamasta avusta Tyynellämerellä uponneen sukellusveneen miehistön pelastamisessa.

- Venäjä ilmaisee syvän kiitollisuutensa Britannialle, USA:lle ja Japanille, jotka vastasivat viivytyksittä Venäjän avunpyyntöön miehistön pelastamiseksi. Erityiset kiitoksemme kohdistuvat pelastusoperaatioon suoraan osallistuneille, ulkoministeriön lausunnossa sanotaan.

Venäjän AS-28-minisukellusvene saatiin irrotettua, kun brittien Super Scorpio -robottialus onnistui katkaisemaan alusta pohjassa pidätelleet kaapelit toisella yrityksellään. Myös Yhdysvallat ja Japani lähettivät paikalle apua, mutta britit ehtivät paikalle ensimmäisinä.

Pintaan nostetun venäläisen sukellusveneen miehistön kaikki seitsemän jäsentä saatiin ylös elossa ja hyväkuntoisina. Miehistö toimitettiin kuitenkin varmuuden vuoksi sairaalaan Petropavlovsk-Kamtshatskiin.

Sukellusvene ehti maata merenpohjassa kolme päivää. Pelastusoperaatio onnistui hyvään aikaan, sillä viranomaiset olivat aiemmin varoittaneet, että aluksen happivarat riittäisivät enää sunnuntain ajaksi.

Pienoissukellusvene takertui kuunteluasemaan

Venäläisten viestimien mukaan torstaina merenpohjaan jumiutunut sukellusvene oli huoltamassa kuuntelulaitetta, jolla valvotaan amerikkalaisten sukellusveneiden liikkeitä. Venäjän Kaukoidän rannikoilla on runsaasti salaisia laitteita, eikä Venäjän asevoimien johto ollut innokas kutsumaan alueelle ulkomaisia auttajia.

- Se on strategisten ydinsukellusveneiden koti... ja salaisten viestiyhteyksien reitti, sanoi eilen Interfax-uutistoimiston haastattelema Mustanmeren laivaston entinen komentaja Eduard Baltin.

- Yhtä hyvin ne voisivat kutsua sinne koko Naton, Baltin jatkoi.

Kurskin uppoamisesta viisi vuotta

Venäläisen piensukellusveneen onnettomuus on nostanut ikävällä tavalla pintaan muistoja Kursk-sukellusveneestä, joka upposi viisi vuotta sitten. Kursk oli Venäjän pohjoisen laivaston ydinsukellusvene, jonka risteilyohjukset voitiin varustaa ydinkärjillä.

Elokuun 12. päivänä vuonna 2000 Kursk osallistui Jäämerellä sotaharjoitukseen, jossa sen piti ampua valetorpedoita risteilijään. Laukaisun jälkeen aluksen torpedopolttoaine aiheutti räjähdyksen. Räjähdyksestä syttynyt tulipalo aluksen etuosassa johti aluksen ammusvaraston räjähdykseen.

Kursk löytyi päivää myöhemmin 108 metrin syvyydestä meren pohjasta, noin 135 kilometrin päässä Severomorskin laivastotukikohdasta. Venäläiset yrittivät pelastaa miehistöä useita päiviä ja hylkäsivät aluksi ulkomaiset avuntarjoukset. Norjalaiset sukeltajat pääsivät lopulta hylyn luo yhdeksän päivää onnettomuuden jälkeen ja totesivat hylyn olevan täynnä vettä.

Kurskin kaikki 118 merisotilasta kuolivat. Suurin osa heistä kuoli heti räjähdyksessä, mutta 23 selvisi siitä ja kuoli tunteja myöhemmin hapen puutteeseen.

Venäjällä kiisteltiin pitkään onnettomuuden syistä. Kurskin uskottiin törmänneen Naton vakoilualukseen, toisen maailmansodan aikaiseen miinaan tai siihen ammuttuun vieraaseen torpedoon. Kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen valmistunut raportti kuitenkin totesi syyksi aluksen sisäisen räjähdyksen.

(MTV3-STT-Reuters)

(Kymmenen uutiset 07.08.2005)