Venäjä ja IVY-maat lisäävät turvatoimia Afganistanin rajalla

Tadzhikistanilla on 1 500 kilometriä yhteistä rajaa Afganistanin kanssa, ja maan hallitusta vastustavat muslimisissit toimivat Afganistanin puolelta. Venäjällä on Keski-Aasian maiden kanssa yhteistyö- ja avunantosopimus, joka kattaa myös maanpuolustuksen.

Afganistanin Taliban-sissiliike torjui tänään uhkaukset Venäjän ja neljän Keski-Aasian tasavallan väliintulosta, jos liike jatkaa hyökkäystään yhä pohjoisemmaksi. Tarkkailijoiden mukaan Kazakstan, Tadzhikistan, Uzbekistan ja Kirgisia pelkäävät etelärajoillaan tapahtuvia dramaattisia muutoksia, jotka saattaisivat lietsoa sisäisiä levottomuuksia. Kaikissa tasavalloissa on laaja muslimiväestö.
-Venäjällä ei enää ole kykyä väliintuloon, sanoi Talebanin tiedotusministeri Amir Khan Muttaqi.

Primakov ja Rahmonov tapasivat Kazakstanin pääkaupungissa Alma-Atassa Itsenäisten valtioiden yhteisön huippukokouksen päätteeksi. Kokous oli kutsuttu koolle Afganistanin tapahtumien vuoksi.

Viiden IVY-maan kokouksessa sovittiin eilen, ettei Afganistanin selkkaukseen puututa. Samalla maat vaativat Afganistanin ryhmittymiä lopettamaan keskinäiset taistelunsa ja aloittamaan rauhanneuvottelut.

Kokoukseen osallistuivat Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin sekä Kazakstanin, Uzbekistanin, Kirgisian ja Tadzhikistanin presidentit.

Asiantuntijat: Venäjä saattaa vahvistaa asemiaan islaminpelon varjossa

Venäjä ja entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavallat pelkäävät, että Taliban-sissiliikkeen voittokulku Afganistanissa vahvistaa ääri-islamilaisuutta alueella. Tarkkailijat eivät kuitenkaan usko, että Afganistanin selkkaus leviäisi.

Norjalaiset asiantuntijat uskovat puolestaan, että Venäjä haluaa lietsoa islamin vastaista pelkoa ja käyttää Kabulin jännittynyttä tilannetta hyväkseen puolustaakseen sotilaallista varustautumistaan ja vaikutusvaltaansa alueella.

Afganistanin ja Neuvostoliiton Keski-Aasian maiden tilanteeseen perehtyneet norjalaiset asiantuntijat eivät usko Afganistanin selkkauksen laajentuvan sodaksi alueella. Sen sijaan he pitävät Taliban-liikkeen voittoa mahdollisuutena, jota Venäjä voi käyttää vahvistaakseen asemiaan ja rooliaan alueella.
-Taliban-liike on perinteinen muslimiryhmittymä, mutta se ei pyri laajentumaan eikä sillä ole kunnianhimoa levittää islamin oppia kansainvälisesti, sanoo Kristian Berg Harpviken, joka toimii tutkijana Oslon rauhantutkimuslaitoksessa.

Hän ei näe mitään syytä, miksi Taliban-liike iskisi Tadzhikistaniin, jossa sillä on jo verkostoja. Hänen mukaansa liikkeellä on nyt tarpeeksi tekemistä oman valtansa vakauttamiseksi Afganistanissa. Talibanin voittokulku antaa Venäjälle kuitenkin mahdollisuuden kääntää huomio pois kiusallisesta Tshetshenian sodasta, yhdistää maa yhteistä vihollista vastaan ja vahvistaa asemaansa Keski-Aasian tasavalloissa.

Bergenin yliopiston Venäjän-professorin Alf Grannesin mukaan Venäjä voi näin esiintyä myös "Euroopan jalona ritarina" islamin vastaisessa taistelussa.
-Fundamentalismi on hyvä propaganda-sana. Länsi saattaa katsoa sormien välistä Venäjän sotilaallista varustautumista ja valtaa alueella, sanoo Grannes.
(STT-Reuter-AFP-NTB)