Venäjä ei suostu kuulustelemaan paritusliigan johtajia

(MTV3/Johanna Sainio)

Paristusta myös Sokos Hotel Albertissa

Keskusrikospoliisin mukaan oikeusavusta kieltäytymisen voisi viedä Euroopan neuvoston käsittelyyn. Venäjän suurlähetystön ministerineuvoksen mukaan lähetystössä tehdään töitä sen eteen, jotta Venäjän oikeusministeri saadaan Suomeen keskustelemaan maiden välisestä oikeusavusta.

Eilen julkitullutta suurta, maanlaajuista paritusliigaa on johdettu Venäjältä. Toiminta alkoi vuonna 2005 Turusta ja paritusta on johdettu Venäjältä, lähinnä Pietarista.

MTV:n uutiset kertoi eilen, että liigan johtajia ei kuitenkaan ole tavoitettu. Venäjä ei uuden rikoslakinsa vuoksi suostu kuulustelemaan sikäläisiä ihmisiä Suomen poliisin pyynnöstä.

Rikoskomisario Seppo Sillanpään mukaan Venäjä palauttaa Suomen oikeusapupyynnöt, jotka koskee epäiltyjen kuulusteluja.

Venäjän viranomaisten mukaan linjaus perustuu Venäjän kansallisen lain ja kansainvälisten sopimusten väliseen ristiriitaan.

- Kyseessä on jokaisen valtion lainsäädäntö. Se, millä tavalla yhteistyötä sovelletaan, on oikeusasiantuntijoiden tehtävä, ministerineuvos Sergei Beljajev Venäjän Federaation suurlähetystöstä kommentoi asiaa MTV:n uutisten haastattelussa.

Suomi ja Venäjä solmivat kahdenvälisen rikostorjuntasopimuksen vuonna 1994, ja Venäjä liittyi yleiseurooppalaiseen sopimukseen viittä vuotta myöhemmin. Euroopalainen yleissopimus on vuodelta 1959.

Venäjällä kansallisen rikoslain ja sopimuksen välinen ristiriita havaittiin vuoden 2006 alussa.

Rikollinen toiminta voi jatkua

Suomen viranomaiset saavat uuden tulkinnan mukaan pyynnöstä tietoja vain niissä tapauksissa, että tutkittavassa rikoksessa Venäjän kansalainen on uhrin tai todistajan asemassa.

Muutoksen ansiosta venäläiset voivat tehdä rikoksia vieraassa maassa.

- Minun näkökantani on se, että jos ihminen on tehnyt rikoksen, hänet on ilman muuta saatava vastuuseen siitä, Beljajev sanoo.

Beljajev uskoo yhteisen ratkaisumallin löytyvän. Oikeusministeriön osalta keskustelua on jo käyty venäläisten kanssa.

- Me nyt työskentelemme sen eteen, että lähitulevaisuudessa Venäjän oikeusministeri tulee mahdollisesti vierailulle Suomeen,

Beljajevin mukaan mallia voisi ottaa rajavartioston ja tullilaitosten yhteistyöstä. Niiden välillä on ministerineuvoksen mukaan esimerkillinen kumppanuussuhde.

Venäjän näkemys valtioiden välisen oikeusavun uudesta tulkinnasta sai vahvistusta syyskuussa, kun Venäjän pääprokuraattorin viraston edustajat vierailivat Suomessa.

Tuolloin ratkaisumalliksi suomalaisille ehdotettiin, että kuulustelu voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi lausumaksi. Toisen esityksen mukaan rikossyyte voitaisiin siirtää Suomesta Venäjällä.

KRP: Asia Euroopan neuvoston käsiteltäväksi

Suomeen on palautettu kuulustelupyyntöjä jo ennen vuotta 2006. Keskusrikospoliisin mukaan myös epäillyn kuulemisesta kieltäytyminen alkoi noin vuosi sitten.

Keskusrikospoliisissa Venäjän yleissopimuksesta kieltäytymiseen suhtaudutaan vakavasti.

- Asia voitaisiin viedä oikeusministeriön toimesta Euroopan neuvoston käsittelyyn, jossa yleiseurooppalaisen sopimuksen noudattamiseen liittyvät asiat ratkaistaan, kertoo rikosylitarkastaja Markku Ryymin keskusrikospoliista.

Suomi voisi Ryyminin mukaan pohtia myös Suomen sitoutumista Venäjän tutkintapyyntöihin.

- Jos tällainen rajoitus on Venäjän puolella olemassa, niin oikeusministeriö voisi Suomessa tehdä vastaavan kaltaisen ratkaisun Venäjän pyyntöjen osata.

Lue myös: (18.10)

Lue myös:

    Uusimmat