Velkasovintoja syntyi toivottua vähemmän

Velkasovinto-ohjelma alkoi vuoden 2002 syksyllä ja siihen liittyviä sovintoja tehtiin noin kahden vuoden ajan. Hankkeessa ovat olleet mukana muiden muassa Suomen Pankkiyhdistys, oikeusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö sekä Takuu-Säätiö. Vaikka tavoitteisiin ei aivan päästy, ohjelma lisäsi tuntuvasti sovintojen tekemistä.

Myös velkajärjestelyhakemusten määrä tuomioistuimissa kasvoi. Vauhdittajana oli vuonna 2003 voimaan tullut uudistus, jonka ansiosta järjestelyn saa tuomioistuimessa aiempaa helpommin.

Velkajärjestelyjä aloitettiin parin vuoden aikana noin 7200. Arviolta puolet näistä liittyy velkasovinto-ohjelmaan. Yhteensä velkaongelmiaan on siis ratkonut parin vuoden aikana noin kymmenentuhatta laman aikana velkaantunutta.

Monet velkaantuneista kitkuttavat kuitenkin taakkojensa alla edelleen. Pankkien tuoreen arvion mukaan lamavelallisia on noin 40 000. Tilanne on kuitenkin parempi kuin luultiin: ennen ohjelmaa lamavelallisten määräksi arvioitiin 60 000-70 000.

Velkojat saivat murto-osan saatavistaan

Sovinto-ohjelman puuhamiesten mukaan hanke osoitti ylivelkaisuuden hoidon vaikeuden. Velalliset ovat usein monivelkaisia ja velkoihin liittyy monimutkaisia vastuu- ja takaussuhteita.

Osa velallisista ei vastannut ollenkaan velkojien yhteydenottoihin. Osa ei ryhtynyt selvittelyihin esimerkiksi siksi, ettei halunnut kertoa velkojille taloudellista asemaansa. Ylivelkaantumisen ongelmia voisikin parhaiten ehkäistä, jos pulmia alettaisiin ratkoa tuoreeltaan, arvelevat ohjelmassa mukana olleet.

Velkojat saivat sovintojen avulla perittyä noin kymmenesosan saatavistaan. Ohjelman päättyminen ei tarkoita sovintojen teon päättymistä: sopimuksia velkojien ja velallisten kesken tehdään edelleen. Pankit ja perintätoimistot korostavat, että sovintojen tekeminen on osa niiden normaalia toimintaa.

(MTV3-STT)