Velkarahalla pakkotöihin Suomeen – ihmiskauppatuomio Pohjanmaalla

Tänään ravintolan kaksi yrittäjää sekä ravintolassa työskennellyt mies saivat seitsemän kuukauden ehdollisen tuomion ihmiskaupasta.  Lisäksi he joutuvat korvaamaan nepalilaismiehelle menetettyjä palkkoja lähes 30 000 euron edestä. Mies oli joutunut tekemään töitä käytännössä 7 päivää viikossa, 12 tuntia päivässä vajaan vuoden työrupeaman ajan.

- Käytännössä henkilö on tehnyt töitä joka päivä kellon ympäri muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kertoo kihlakunnansyyttäjä Kosti Kurvinen Pohjanmaan syyttäjänvirastosta.

Virallinen työsopimukseen kirjattu palkka on ollut runsaat 1600 kuussa, joka onkin maksettu ensin työntekijän tilille. Sen jälkeen suurin osa rahasta on siirretty takaisin yrityksen tilille, sillä miehen pankkitunnukset ovat olleet yrityksen hallussa. Käytännössä palkaksi on jäänyt noin 300 euroa kuukaudessa.

- Näissä jutuissa tämä on tyypillinen piirre. Epätyypillistä tässä on oikeastaan se, että passi on ollut miehellä itsellään eikä työnantajan hallussa, kertoo Kurvinen.

Myös palkanmaksussa toistuu ihmiskauppajutuissa tyypillinen ilmiö.

- Työsopimus ja palkka ovat asialliset, mutta rahaa kierrätetään niin, että näyttää siltä että asianmukainen palkka on maksettu. Todellisuudessa raha on päätynyt takaisin yhtiön tilille, kertoo Kurvinen.

Syyttäjä Kosti Kurvisen mukaan ihmiskauppa Suomessa onnistuu, koska maahan tulijat eivät tunne suomalaista järjestelmää.

- Nämä ihmiset houkutellaan maahan katteettomilla lupauksilla. He tulevat kotimaastaan täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa heillä ei ole luottamusta viranomaisiin, kertoo Kurvinen.

Taustalla on pelko palauttamisesta kotimaahan tai päätymisestä vankilaan.

- Lähtömaassa luottamus viranomaisiin on paljon heikompi kuin täällä meillä. Ihmiset eivät uskalla lähteä viemään asioitaan eteenpäin, koska eivät usko siitä olevan apua, sanoo Kurvinen.

Suomessa on ollut poliisitutkinnassa viime vuosina yli 100 ihmiskauppaepäilyä. Osa on vielä tutkinnassa, tuomioita on saatu reilussa 10 tapauksessa. Suurin osa Suomen ihmiskauppatutkinnasta liittyy työelämään.