Velkaohjelma saa kovaa kritiikkiä

Hallituksen ja pankkien keväällä laatima velkasovinto-ohjelma saa kovaa kritiikkiä. Ohjelman oli tarkoitus saattaa lamavuosina ylivalkaantuneiden asiat kuntoon.

Nyt eduskunnassa ihmetellään, miksi hallitus meni muuttamaan lakiesitystään ulosoton takarajasta. Velkaneuvojat taas sanovat, että noin puolet veloista jää hoitamatta, koska ne kuuluvat pankkisopimuksen ulkopuolelle.

Pankit sitoutuvat sopimuksessa järjestelemään vain omia luottosaataviaan - velallisen raha-asiat ovat kuitenkin aina solmussa muillakin luukuilla. - Oikeusministeriönkin tietojen mukaan näillä lama-ajan velallisilla on keskimäärin 10 eri velkaa, mikä tarkoittaa lukuisia eri velkojia, sanoo Vantaan kaupungin sosiaaliasiamies Miikkael Liukkonen.

Ilman kokonaisjärjestelyä ei saada tolkkua velallisen maksukyvystä, ei pankeille, eikä muille velkojille.

Velkaneuvojat kiittelevät kuitenkin hallitusta uudesta ulosottolaista, lama-ajan velallisen ulosottokakku voisi päättyä v. 2008.

Pankit ovat kuitenkin laittaneet vapaaehtoisen sovittelun ehdoksi, että ulosottoa pitää saada jatkaa vielä kolme vuotta vuoteen 2011. - Se ei ole liian kova hinta, kun ensisijaisesti näistä veloista pitäisi lopullisesti vapautua. Ja siihen keino ovat velkajärjestelyt ja velkasovinnot, ei passiivinen ulosoton odottelu, sanoo oikeusministeri Johannes Koskinen.

Eduskunnassa ollaan nyt ihmeissään, koska hallitus meni muuttaamaan omaa esitystään ulosoton takarajasta, vaikka se oli jo laajalla lausuntokierroksella hyväksytty. Ensi viikon tiistaina kuullaan tämän asian osapuolia Nyt ovat kyseessä sekä ylivelkaisten edustajat sekä velkojatahot.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 25.09.2002)

Lue myös:

    Uusimmat