Suomalaiset kokivat edellisen laman huipulla velkaneuvontaan hakeutumisen nöyryyttävänä ja hävettävänäkin asiana. Nyt asenteet ovat muuttuneet. Ilkka Passi Helsingin velkaneuvonnasta kertoo, että neuvontaan suhtaudutaan nykyisin luontevana osana yhteiskunnan palveluita. Ja mikä yllättävintä: kohutut pikavipit eivät olekaan kaiken pahan alku ja juuri.
Vaikka taantumasta ja siitä nousemisesta puhutaan tiedotusvälineissä ja kahvipöydissä päivittäin, ei talouden heikko tilanne kuitenkaan näy dramaattisena asiakaspiikkinä ainakaan Helsingin velkaneuvonnassa.
– Meillä velkaneuvonnassa taantuma on näkynyt melko normaalina asiakasvirtana, Ilkka Passi kertoo.
– Viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden alussa yhteydenottoja oli jonkin verran tavanomaista enemmän.
Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan ajanvaraus- ja neuvontapuhelin päivystää arkisin aamuyhdeksästä puoleenpäivään. Soittoja tulee parisenkymmentä päivittäin.
– Eivätkä kaikki soittajat suinkaan ole uusia asiakkaita, vaan joku kysyy ehkä neuvoa tilanteeseen, joka voidaan selvittää jo siinä puhelimessa, Ilkka Passi sanoo.
Velkajärjestelylaki tuli voimaan edellisen laman pyörteissä vuonna 1993. Passin mukaan silloin asiakkailla oli vielä korkea kynnys ottaa yhteyttä velkaneuvontaan.
– Asenteet ovat selvästi muuttuneet. Neuvontaan hakeutumista ei koeta nöyryyttävänä asiana, jota pitäisi häpeillä. Minusta palveluun on suhtauduttu jo kauan samalla tavalla kuin muihinkin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Nykyisin esimerkiksi ulosottovirasto ja pankit ohjaavat asiakkaita meille, ja hyvä niin. Sellaista ei kyllä 90-luvun laman aikana tapahtunut, Passi hymähtää.
