Velkaneuvonnassa pitää kiirettä – tällainen on tyypillinen asiakas

Helsingin kaupungin velkaneuvoja Satu Sjöblomin mukaan tyypillinen velkaneuvontaan saapuva on pienituloinen, yksinhuoltaja tai pientä eläkettä saava eläkeläinen.

– Suurin syy velkaantumiseen on talouden hallitsemattomuus. Ihmiset ajattelevat tulevaisuuttaan liian optimistisesti, Sjöblom sanoo.

Kokonaisvelan määrä tulee useille velkaneuvontaan hakeutuneille yllätyksenä. Velka kerääntyy usein monista luottokorteista, joustoluotoista ja esimerkiksi verkkokauppojen osamaksuluotoista. Valitettavan usein suomalaiset maksavat velkojaan pois uudella luotolla, jolloin velkakierteen noidankehä on valmis.

– Olisi hyvä, jos ihmiset tulisivat velkaneuvontaan paljon aikaisemmin kuin nyt. Siten pystyisimme auttamaan nopeammin ja paremmin, Sjöblom huomauttaa.

Suomessa on mahdollista hakea järjestelyluottoa, joka tarkoittaa sitä, että kaikki velat yhdistetään ja näin ollen velkoja maksetaan pois vain yhdelle taholle. Se selkeyttää prosessia hyvin paljon ja on hyväksi niin velalliselle kuin velkojillekin. 

– Esimerkiksi Takuusäätiön takaaman järjestelyluoton yläraja on 34 000 euroa ja raja on perhekohtainen. Monesti velkamäärä on kuitenkin karannut käsistä ja saattanut kivuta jo ylärajankin yli, Sjöblom kertoo.

Velkaantumista on pyritty hidastamaan ja maaliskuussa 2013 perintälakia muutettiin muun muassa oikeudenkäyntikuluja kohtuullistamalla. Maksuhäiriömerkinnät ja ulosotot ovat kuitenkin määrällisesti kasvaneet.

– 90-luvun alussa oli paljon miljoonavelkaisia. Heillä saattoi olla yhteensä miljoonien markkojen velat, mutta velkoja oli vain muutama. Nykyään velallisella voi olla kymmeniä muutaman tuhannen euron määräisiä luottoja, jotka kuitenkin yhdessä muodostavat kymmeniä tuhansia velkaa, Sjöblom toteaa.