Velkaantuvien teollisuusmaiden joukossa matokuurilaisia ja muiden vaivoiksi heittäytyviä

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n ekonomistien mukaan lähes kymmenen teollisuusmaan velka on ylittänyt turvallisen enimmäismäärän.

Vaarallisen velan alhossa valtio on, kun valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää suhdeluvun 85. Esimerkiksi Kreikassa tuo valtion velkaantumista kuvaava suhdeluku on tuoreiden tietojen mukaan huimat 161,8. Ensi vuonna sen arvioidaan nousevan 172,7:ään.

BIS:n mainitsemien velkaantuneiden teollisuusmaiden joukko tarkoittanee ainakin Kreikkaa, Belgiaa, Irlantia, Italiaa, Islantia, Portugalia, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja.

Valtionvelkatilanteellaan eivät pääse rehvastelemaan myöskään Saksa, Kanada tai varsinkaan Japani. Tässä kohdin valtion taloudellisen tilanteen kuvaaminen edellä esitellyllä suhdeluvulla alkaa kuitenkin ontua.

– Saksalla on kohtalainen määrä velkaa. Nyt hyvin erilaisia maita on kuitenkin niputettu samaan ryhmään yhden suhdeluvun perusteella. Maat ovat kuitenkin monessakin suhteessa hyvin erilaisissa velkatilanteissa. Vaikka valtionvelka sattuisikin olemaan yhtä suuri kahdessa maassa, kokonaistilanne on riippuvainen siitä, millaiset yksityisen sektorin velat kussakin maassa ovat. Se voi tehdä ison eron kansantalouden kannalta, sanoo Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila.

– Jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa, niin ei sitä kukaan ole mieltänyt velkaongelmamaaksi. Päinvastoin. Saksan valtion obligaatiokorot ovat Euroopan matalimmat tälläkin hetkellä.

Matokuurilaisia ja muiden vaivoiksi heittäytyviä

BIS:n velkakatsauksessa niputetaan yhteen kirjava joukko erilaisia talouksia. Mitkä maat voisi nostaa taloustilanteeltaan räikeimmiksi ääripäiksi?

– Kreikka on tietysti yksi ääripää täällä Euroopassa. Portugali. Irlanti myös. Sen näkee jo siitä, että nämä kolme maata ovat joutuneet turvautumaan eurooppalaisiin tukipaketteihin. Muut valtiot ovat pystyneet jälleenrahoittamaan velkaansa ihan avoimilta markkinoilta, hahmottelee Uotila.

Oma lukunsa on esimerkiksi Islanti, joka on käynyt läpi kovan matokuurin.

– Siellä on toiveita päästä uuteen nousuun. Islanti on käynyt läpi huikeat devalvaatiot. Toisaalta Islanti on kovin pieni tekijä, kun tarkkaillaan kansainvälistä taloutta. Islanti on käynyt läpi pankkikonkurssinsa, eikä se heijastu enää tähän yleiseurooppalaiseen kehitykseen.

Yhdysvaltojen velkaantumisesta ollaan sitä vastoin oltu huolestuneita jo pitempään.

– Toisaalta on aina todettu, että kun Yhdysvallat velkaantuu ulkomaille, se velkaantuu omassa valuutassaan. Dollari on maailmanvaluutta, se antaa pelivaraa Yhdysvalloille.

Japani räjäyttää pankin valtion velkaantumistilastoa tutkailtaessa. Japanin suhdeluku on peräti päälle 200. Se on huikaiseva etumatka jopa Kreikkaan nähden.

– On jotenkin kuvaavaa, että siitä ei ole ainakaan tähän mennessä oltu hirveästi huolissaan. Japanin suhdeluku on suunnilleen kaksinkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna.

Japanin kohdalla on Uotilan mukaan tavattu ajatella niin, että valtion velkaantuminen on maan sisäinen asia. Japani on tavannut olla ylijäämäinen talous ulkomaankaupassa vuosikymmeniä.

– Se todistaa sen, että Japani ei ole velkaantunut ulkomaille. Velkaantuminen on kotimainen asia. Silloin se on tavallaan helpommin hoidettavissa kuin jos oltaisiin ulkomaille velkaantuneita kuten Välimeren maat Kreikka, Italia, Espanja ja Portugali. Ne ovat velkaantuneet vuodesta toiseen nimenomaan ulkomaille, sanoo Uotila.

Tutkijat: Kehittyneet maat ovat jo vaarallisissa veloissa

Kreikan talous pienenee ensi vuonnakin