Vatt: Ilmastonmuutoksen talousvaikutukset Suomelle vähäisiä

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset jäävät Suomessa vähäisiksi seuraavien 75 vuoden aikana. Tähän johtopäätökseen tulevat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vatt:n tutkijat Juha Honkatukia, Pekka Parkkinen ja Adriaan Perrels pitkän aikavälin talousskenaarioita ja ilmastonmuutosta käsittelevässä tutkimuksessa.

- Ilmastonmuutoksen vaikutukset jäävät laskelmien perusteella Suomessa vähäisiksi verrattuina muihin käynnissä oleviin muutoksiin. Talouden kantokyky ei ilmastonmuutoksen vuoksi vaarannu, kunhan tuottavuuskehitys muuten säilyy hyvänä, arvioivat tutkijat.

Vatt:n keskustelualoitesarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan vaikutukset olisivat vuoteen 2050 mennessä tuntuvat liikenteessä ja metalliteollisuudessa, mutta muuten varsin pieniä. Tutkimus perustuu Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n skenaarioihin, Suomessa tehtyyn Silmu-tutkimukseen ja Vatt:n talouskehitysarvioihin. Tutkimuksen tilasivat maa- ja metsätalousministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan tutkijoiden mukaan kohdentaa Silmun perusteella lähinnä maa- ja metsätalouteen ja energiasektorille, joilla ne ovat kaikilla lievästi positiivisia. Esimerkiksi maataloudessa Silmun arvio merkitsisi vuoteen 2050 kymmenkunnan prosentin tuotannon kasvua ja metsätaloudessakin useamman prosenttiyksikön kasvua.

Vaikka vaikutukset heijastuvatkin koko kansantalouteen, on näiden toimialojen osuus arvonlisäyksestä niin pieni, ettei se näy kansantuotteessa prosentin kymmenesosaa enempää. Jos ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset suhteutetaan näiden kolmen toimialan positiiviseen vaikutukseen, jäävät ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutukset hyvin pieniksi kaikissa skenaarioissa, tutkimuksessa todetaan.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa Vattin perusskenaarioon perustuvan arvion mukaan keskimäärin noin 2,3 prosenttia vuodessa vuosina 2000-2050 tai noin 1,8 prosenttia vuodessa vuosina 2000-2075. Nopeimmin vuosisadan alkupuolella kasvavat skenaarion mukaan liikenne, metalliteollisuus ja yksityiset palvelut.

Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote kasvaa vuosina 2000-2075 hieman bruttokansantuotetta nopeammin, sillä väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku laskee vuoden 2050 jälkeen.

Tilastokeskuksen väestöennusteen ja sen jatkolaskelman mukaan väestö kasvaa vuoteen 2030 saakka noin 200000:lla, mutta kääntyy sitten hitaaseen laskuun. Nykytasolle väestö palaa vuoteen 2050 mennessä.

(MTV3-STT)