VATT: Eläkeiän voisi sitoa elinikään

Parkkinen muistuttaa, että suomalaisten laskennallinen elinajan odote on nyt yli kahdeksan vuotta pidempi kuin vuonna 1962, jolloin ansioeläkejärjestelmä syntyi. Koko tel-järjestelmän olemassaolon ajan on kuitenkin lähdetty siitä, että suomalaiset jäisivät vanhuuseläkkeelle yleensä 65-vuotiaana. Todellisuudessa eläkkeelle jäädään nyt keskimäärin noin 59-vuotiaana.

Vaikka eliniän pidentyminen hidastuisi tulevaisuudessa, Parkkisen mielestä oikeudenmukainen eläkeikä nyt työelämään siirtyvälle nuorelle voisi olla esimerkiksi 67 vuotta. Tästä huolimatta hän voisi odottaa olevansa eläkkeellä pari vuotta pidempään. Parkkinen myöntää, että mahdolliset muutokset on tehtävä hyvissä ajoin eivätkä ne koske lähitulevaisuutta, sillä harva työantaja näyttää huolivan työsuhteeseen ikääntyvää työntekijää, jolta lama tuhosi työpaikan. Laman vuoksi työelämästä pudonneille viisikymppisille ainoa vaihtoehto on yleensä siirtyminen eläkkeelle, hän huomauttaa.
-Tänä vuonna työnsä aloittava nuori täyttää 65 vuotta vuonna 2040, hän muistuttaa. Jos elinaika ei pitenisikään odotetusti, Parkkisen mukaan vanhuuseläkeikää voitaisiin vastaavasti laskea.

Kuka maksaa hyväkuntoisille harmaille panttereille?

Jos suomalaisten elinikä pitenee ja terveet elinvuodet lisääntyvät, Parkisen mukaan pitkällä aikavälillä eläkeikää on nostettava tulonjakosyistäkin.
-Miksipä ensi vuosisadan työikäiset sitoutuisivat kustantamaan nykyistä huomattavasti pidemmäksi aikaa toimeentulon työkuntoisille ja työhaluisille harmaille panttereille, hän kysyy. Parkkisen mukaan on myös olettavaa, että nuoret viihtyisivät vanhempiaan pidempään työelämässä, jos ikääntyviä aletaan kohdella työmarkkinoilla nykyistä paremmin.

Hänen mielestään voi esimerkiksi toivoa, että meille kehitetään aikanaan laskennallinen takuueläke varmistamaan, että parhaimpina työvuosina ansaittu eläke ei huononisi, vaikka töitä jatkettaisiin ikääntyneenä pienelläkin palkalla. Nyt syntyvä poika voi odottaa elävänsä hieman yli 73-vuotiaaksi ja tyttö noin 81-vuotiaaksi. VATTin tutkimuksen mukaan vuonna 2010 syntyvä poika elää noin 80-vuotiaaksi ja tyttö 85-vuotiaaksi. Vuonna 1962 syntyneiden vastaavat elinajanodotteet ovat 65 ja 72 vuotta.

Suomalaisten varhainen eläköityminen lisää tel-maksun nousupaineita. Tel-yhtiöt ja viranomaiset yrittävät padota osan nousupaineista kannustamalla suomalaisia pysymään nykyistä pidempään työelämässä. Tähän on pyritty mm. heikentämällä eläkkeen laskentatapoja ja nostamalla yli 60-vuotiaana töissä olevien eläkkeen laskennassa käytettävää lukemaa normaalista 1,5:stä 2 prosenttiyksikköön.