Vastasyntyneiden veriseulontaan etsitään kansainvälistä standardia

Vastasyntyneiden veriseulontojen vertailua vaikeuttavat maasta toiseen vaihtelevat mittausjärjestelmät ja - yksiköt. Seulontojen kipeästi tarvitsemaa standardijärjestelmää yritetään nyt luoda Turussa eilen alkaneessa kansainvälisessä kongressissa. Turun kokous on osa sunnuntaina Tukholmassa alkavaa varsinaista päätapahtumaa.

Seulontojen kirjavuus haittaa myös alan asiantuntijoiden tiedonvaihtoa. Lisäksi se hidastaa mittauslaitteiden automatisointia ja nostaa seulontojen virheprosenttia. Maailman vastasyntyneistä noin 22 miljoonaa, vajaat 17 prosenttia, tutkitaan vuosittain seulonnoilla. Lapselta otetaan verinäyte joko napanuorasta heti syntymän jälkeen tai kantapäästä viikon kuluessa syntymästä. Näytteestä voidaan tutkia useita perinnöllisiä ja synnynnäisiä aineenvaihdunnan häiriöitä. Tutkittavat häiriöt saattavat hoitamattomina johtaa vakaviin terveysongelmiin tai lapsen normaalin kasvun ja kehityksen estymiseen.

Suomessa ainoa kaikilta vastasyntyneiltä seulottava sairaus on kilpirauhasen synnynnäinen vajaatoiminta. Sen aiheuttamat kehityshäiriöt ja jälkeenjääneisyys voidaan torjua aloittamalla kilpirauhashormonin korvaushoito viimeistään kaksi viikkoa sen jälkeen kun lapsi on syntynyt. Muualla maailmassa yleisiä seulontatutkimuksessa testattavia sairauksia ovat muun muassa fenyylialaniinin aineenvaihdunnan häiriö ja kystinen fibroosi. Jälkimmäiseen, tavallisimpaan perinnölliseen tautiin, ei ole parantavaa hoitoa, mutta hoidolla voidaan kohentaa potilaan elämänlaatua. Yleensä sairauksia, joihin ei ole parannuskeinoa, ei seulota.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat