Vasta osa eläinkuljettajista käynyt pätevyyskokeessa

Eläinkuljettajien uusien pätevyystodistusten hankinta uhkaa ruuhkautua loppuvuodesta. Tällä hetkellä pätevyyskokeen on suorittanut vain runsaat 60 henkilöä. Eläinkuljetusrekisterissä on 400 luvanhaltijaa ja kuljettajia parisentuhatta.

Vuoden alusta täytäntöön pantu Euroopan neuvoston asetus ja uusi eläinkuljetuslaki ohjeistavat tarkoin, miten eläimiä tulee kohdella. Auton ajajat ovat myös karjan ajajia, jotka joutuvat syksyn mittaan kouluttautumaan ja suorittamaan kokeen, vaikka olisivat olleet alalla vuosia.

Lääninhallitus myöntää sitten pätevyystodistuksen, joka on osa eläinkuljetuslupaa ajoneuvon hyväksymistodistuksen lisäksi. Lupa tulee olla kaikilla pitkiä kuljetuksia ajavilla ensi tammikuun 5. päivästä alkaen.

- Loppuvuodesta tunkua on odotettavissa, jos kaikki 2000 eläinkuljettajaa aiotaan "pätevöittää" alalle, arvelee eläinlääkintätarkastaja Sari Salminen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Salminen vakuuttaa kuitenkin, että ajoa ei keskeytetä, jos tutkintotodistus ei heti vuoden alussa ole mukana ja jos muut asiat ovat kunnossa. Viranomaiset antavat määräyksen todistuksen hankkimisesta mahdollisimman pian.

- Koulutusta ja kokeita järjestetään jatkossakin - tuleehan alalle muutenkin aina uusia toimijoita.

Vastaavanlainen tuntuma on myös kokeita vastaanottavissa lääninhallituksissa.

- Mitään ryntäystä ei vielä ole ollut. Lupia ei ole niin paljon kuin olettaisi tarpeen olevan, toteaa myös läänineläinlääkäri Paula Junnilainen Itä-Suomen lääninhallituksesta. Loppuvuodesta läänit järjestävät pätevyyskokeita enää vain kahtena perjantaina.

Teurastuksen keskittäminen lisää kuljetusmatkaa

Rahtimatkojen piteneminen tuo oman lisänsä kuljettajien urakkaan, kun teurastamotoiminta on keskittynyt harvempiin yksiköihin. Yli kahdeksan tunnin kestävän kuljetuksen aikana tarvitaan jo sikojen juottamista, mihin kaikissa autoissa ei ole vielä valmiutta.

Esimerkiksi mikkeliläinen Järvi-Suomen Portti teurastuttaa nyt aiempaa kauempana. Syyskuussa voimaan tulleella sopimuksella se hankkii teurastuksen HK Ruokatalolta ostopalveluna. Yhtiö lopettaa oman teurastustoiminnan Lappeenrannassa. HK teurastaa siat Forssassa ja naudat Outokummussa. Monissa tapauksissa eläimiä rahdataan entistä pidempiä matkoja.

- Toisaalta kun Portin hankinta-alueet ulottuvat Savosta Uudellemaalle, matkat voivat joissakin tapauksissa lyhentyäkin eli kokonaisvaikutus on neutraali, arvioi Järvi-Suomen Portin toimitusjohtaja Kari Tillanen.

- Teurastamokapasiteettia on keskittymisestä huolimatta ihan yllin kyllin, eivätkä kaikki laitokset käy täysillä. Raaka-ainetuotannossa pienillä ei ole kilpailukykyä, ja niiden kannattaakin keskittyä jalostukseen ja markkinointiin, kuvaa Tillanen tulevaa kehityslinjaa.

Suomessa on ison kokoluokan sikateurastamoja vain kaksi, Forssassa ja Nurmossa. Lakkautettavan Lappeenrannan teurastamon kokoisia on Jyväskylässä, Kannuksessa ja Pietarsaaressa.

Isoja nautaeläinteurastamoja on Kuopiossa, Jyväskylässä ja Outokummussa sekä Pohjanmaalla Kannuksessa, Pietarsaaressa ja Kauhajoella.

"Kurssit rahastusta"

LSO:n Pohjois-Savon kenttäedustaja Herkko Tynnyrinen puhuu eläinkuljettajien kentän äänellä.

- Kuljettajien mielestä asetuksen mukaiset "pätevöittämiset" ovat puhdasta rahastusta. Kun kuljetuskalusto siirtyy yleensä isältä pojalle, siirtyy samalla sukupolvien vuosikymmenten kokemus. He itse olisivat parhaita kouluttajia.

- Sitä paitsi kalusto on kehittynyt ilmajousituksineen ja yksilöllisine karsinoineen. Suomalainen eläinkuljettaja on ammattilainen niin auton, mullin kuin asiakkaankin käsittelyssä, korostaa Tynnyrinen.

(MTV3-STT)