Vasemmistoliiton kyselyssä palvelut ennen veroalea

Palvelujen kannatus osoittautui Vasemmistoliiton teettämässä mielipidemittauksessa selkeästi suuremmaksi kuin veronalennusten. Puolue julkisti tänään tulokset, joiden mukaan palvelujen kannatus ylitti 80 prosenttia joka puolella maata.

Kysely tehtiin osana neljän suurimman puolueen, MTV3:n ja maakuntalehtien vaalipiirikohtaista tutkimusta. Otos oli 1000 vastaajaa joka vaalipiirissä.

Vasemmistoliitto sai seitsemässä piirissä kysyä palvelujen ja veroalennusten tärkeysjärjestystä. Helsingissä, Satakunnassa, Kymessä ja Lapissa palvelut pani etusijalle 85 prosenttia vastanneista, Pohjois-Karjalassa 83 prosenttia. Veroalen kannatus oli suurinta Vaasan ja Pohjois-Savon vaalipiireissä, joissa sille mitattiin 17 ja 15 prosentin kannatus. Muualla jäätiin 11 ja 14 prosentin välimaastoon.

Mittauksen pelisääntöjen mukaan vasemmistoliitto ei voinut asettaa samaa kysymystä kaikissa vaalipiireissä, mutta puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes katsoo tulosten olevan jopa hämmästyttävän selkeät ja tukevan puolueen kantaa.

Vasemmistoliitossa iloittiin myös mittauksen lupaamasta lisäpaikasta, joka voisi olla mahdollinen Helsingin vaalipiirissä. Nykyisin puolueella on Helsingistä yksi edustaja, Outi Ojala.

Mittauksessa osoittautui myös, että vasemmistoliiton kannattajien puoluekannan varmuus oli suurin kahdeksassa vaalipiireistä. Helsingissä kannattajista 53 prosenttia oli kannastaan täysin varmoja, muualla varmuus vaihteli runsaan 50 ja 70 prosentin välillä. Poikkeukseksi osoittautui Pirkanmaa, jossa vasemmistoliiton kannattajien puoluekannan varmuus oli vasta neljännellä sijalla, jopa huonompi kuin vihreiden.

Siimes: Verotusratkaisut poliittisia päätöksiä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes haluaa EU:ssa tiukempia toimia vero- ja sosiaalisen dumppauksen estämiseksi. Siimes torjuuu kahden verotyöryhmän perustelut, että verotusta olisi pakko alentaa verokilpailun takia.

- On varmaankin totta, että verokilpailu on kiristymässä ja siitä tulee haasteita. Mutta verotus ei ole vain tekninen vaan syvästi poliittinen kysymys ja valinta, paitsi Suomessa myös EU:ssa, Siimes sanoo.

Siimeksen mielestä talousneuvoston pääsihteerin Seppo Leppäsen työryhmän raportti oli myönteinen, koska sen lähtökohta on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Lasse Arvelan työryhmän raportti taas on Siimeksen mielestä näkökulmaltaan tekninen ja korostaa liian yksiviivaisesti kansainvälistä verokilpailua.

- Verotus on arvovalintoja, ei kysymys jossa asiantuntijat voivat tarjota valmiita paketteja, ottakaa tai jättäkää. Poliittisen päätöksentekijän tehtävä on valita mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei, Siimes sanoi.

Arvelan ja Leppäsen raporttien väliset erot jättävät lisäksi poliittiselle päättäjälle tilaa tehdä ratkaisuja siitä, mitä asioita pidetään tärkeinä.

- Verojärjestelmien kilpailukyky pitää ottaa huomioon. Mutta en kannata sellaista rähmälläänoloa kansainvälisten markkinavoimien edessä, että heittäydytään vain selälleen, ooh, emme voi tälle mitään, Siimes sanoo.

Siimes kutsuu Arvelan työryhmän raporttia "rehvakkaaksi asiantuntijoiden ja verolobbareiden jalat irti maasta-ulostuloksi".

- Vasemmistoliitto on jo kauan sitten esittänyt yhtiöveron hyvitysjärjestelmän puolittamista, siten että puolet yhtiön maksamasta verosta saisi laskea hyväkseen ja puolet osingoista tulisi verotettavaksi tuloksi, Siimes muistuttaa.

Arvelan työryhmä lähtee Siimeksen mielestä suuryritysten näkökulmasta, eikä ota huomioon pienyritysten etuja. Raportissa esitettiin yhtiöverotuksen laskemista 25 prosenttiin ja sitä, että myös osingoista maksettaisiin sama vero.

EU tarvitsee veropäätöksiä

Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että veroasioissa siirrytään EU:ssa yksimielisyydestä määräenemmistöratkaisuihin. Tätä on vaadittu vuosia, mutta yksikin maa pystyy estämään päätökset muuttaa päätöksentekotapaa ja tähän ovat kaikki ehdotukset kaatuneet.

- Eurooppalainen yhteiskuntamalli tuhoutuu, jos me emme itse saa järjestystä tähän hollitupaan, sanoi Siimes.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala uskoi vuorostaan, että EU:n laajentuminen 25 maan suuruiseksi pakottaa muuttamaan pelisääntöjä, ettei EU:n päätöksenteko jämähtäisi kokonaan jumiin.

(MTV3-STT)