Vasemmisto vaatii hallitukselta suurempia päästövähennyksiä

Suomi EU:n mukana on sitoutunut 20 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. EU on luvannut nostaa vähennystavoitteensa 30 prosenttiin, jos muut teollisuusmaat tekevät samoin.

- Suomen hallitus osoittaisi todellista johtajuutta, jos se lähtisi tavoittelemaan Kööpenhaminan kokoukseen oikeudellisesti sitovaa päätöstä, jossa vaadittaisiin 40 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen leikkausta, sanoi Arhinmäki.

- Jo nykyinen tavoite, 20-30 prosenttia, on erittäin kunnianhimoinen. Tavoite 40 prosentin päästövähennyksistä olisi äärimmäisen kunnianhimoinen, enkä usko, että päästöjen noin suuri leikkaus vain kymmenessä vuodessa olisi mahdollista, vastasi pääministeri Matti Vanhanen (Kesk.)

Eduskunta evästi tänään hallitusta Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin. Eduskunta keskusteli hallituksen Kööpenhaminan tavoitteita käsittelevästä tiedonannosta. Vasemmisto vaati myös hallitusta tavoittelemaan Kööpenhaminasta laillisesti sitovaa sopimusta poliittisesti sitovan sopimuksen sijaan.

- Puhe poliittisesta sopimuksesta ei käy laatuun: laillisesti sitova sopimus tarvitaan jo Kööpenhaminasta. Poliittinen sopimus solmittiin jo Balilla, lisäaikaa ei enää tarvita. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, sanoi Arhinmäki Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.

- Näyttää siltä, ettei laillisesti sitovan sopimuksen aikaansaaminen Kööpenhaminassa ole realistinen tavoite. Hallitus kuitenkin tavoittelee kunnianhimoista poliittista sopimusta, joka sisältäisi kaikki tärkeät yksityiskohdat lukuineen, vakuutti pääministeri Vanhanen.

Kuka maksaa ilmastolaskun?

Sosiaalidemokraatit olivat huolissaan ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista. Hallituksen arvion mukaan kokonaiskustannukset ovat Suomessa joitakin satoja euroja henkilöä kohden vuodessa vuonna 2020.

- Kansalaisten myönteinen suhtautuminen ilmastokriisin ratkaisuun ja sitoutuminen tärkeisiin ilmastotavoitteisiin ei saa kaatua siihen, että kustannusten jakautuminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Ilmastolasku ei saa kaatua suhteellisesti suurempana pienituloisten ihmisten syliin. Tämä olisi pitänyt todeta tiedonannossa selkeästi, vaati kansanedustaja Susanna Huovinen (SDP).

- Ensin on sovittava siitä, miten kansainvälinen ilmastorahoitus järjestetään. Vasta sen jälkeen voidaan puhua Suomen tulonjaosta. Vielä ei tiedetä, paljonko on EU:n osuus ja mikä on Suomen osuus siitä. Ellei kansainvälistä ilmastosopimusta saada aikaan, miten suuret kulut siitä tulee suomalaisille, sitä sosialidemokraatit voisivat kysyä. Ellei tule sopimusta, lasku on järkyttävän suuri, sanoo Vanhanen.

- Lasku on suuri ja se on aivan selvää, mutta kuka sen maksaa? Miten energialasku jaetaan oikeudenmukaisella tavalla, kyseli kansanedustaja Eero Heinäluoma (SDP).

- Olen pahoillani, että SDP on ottanut kritiikkinsä kärjeksi laskun. Kyse on siitä, maksammeko me laskun vai jätämmekö sen tulevien sukupolvien maksettavaksi, vastasi ympäristöministeri Paula Lehtomäki (Kesk.)

Ympäristöministeriötä ei aiota lakkauttaa

Ilmastokeskustelun aikana hallitukselta tivattiin myös, aikooko Keskusta lakkauttaa ympäristöministeriön kuten kansanedustaja Antti Rantakangas (Kesk.) on esittänyt.

- Nyt olisi kyllä hyvä, jos hallitus irtisanoutuisi tästä Rantakankaan ehdotuksesta, vaati kansanedustaja Pekka Haavisto (Vihr.)

- Hallituksen piirissä ei ole suunnitelmia ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön. Henkilökohtaisesti en näe mitään perusteita yhdistämiselle, vakuutti ministeri Lehtomäki.