Varusmiesten kunto rapistuu

Suomalaisten varusmiesten fyysinen kunto on rapistunut selvästi. Nykyvarusmies ei myöskään osaa liikkua ja elää metsässä yhtä taitavasti kuin kymmenen vuotta sitten palvelleet.

Varusmieskoulutusta

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Vaikka kunto varusmiespalveluksessa kohentuukin, se on vielä silloinkin huonompi kuin palvelukseen astuneilla toistakymmentä vuotta sitten. Suunta on sama kaikissa muissakin Euroopan maissa.

Huononevaan fyysiseen kuntoon ovat vaikuttaneet osaltaan yhteiskunnan teknistyminen, hyötyliikunnan väheneminen ja liikunnan merkittävä väheneminen kouluissa sekä oppilaitoksissa. Puolustusvoimissa ollaan laskevan kunnon lisäksi huolestuneita heikentyneistä perusliikuntataidoista. Sotilaan toiminta taistelukentällä kun edellyttää hyvää liikkumiskykyä maastossa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Sotilaille tärkeät lajit

Joukkue suksilla

Sotilaille tärkeissä lajeissa, kuten maastohiihdossa, suunnistuksessa ja uinnissa, varusmiesten liikkumistaidoissa on viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa todettu puutteita. Tuloksia tukevat myös joukko-osastoista saadut kouluttajapalautteet. -Jopa puolet varusmiehistä ei ollut hiihtänyt palvelusta edeltävänä talvena, 60 prosenttia ei osannut uida yli kahtasataa metriä ja vain 30 prosenttia palvelukseen astuvista osasi suunnistaa vähintään tyydyttävästi, kertoo eversti Kalle Liesinen pääesikunnan koulutusosastolta.

Nykyisin varusmiespalveluksesta noin puolet on fyysistä koulutusta. Varsinaisen liikuntakoulutukseen käytetään vajaa viidesosa koko palvelusajasta. Kaksi vuotta sitten tapahtuneesta koulutuksen tehostamisesta huolimatta rasitusvammojen määrä on pysynyt hallinnassa. Kolme neljästä varusmiehestä oli heinäkuussa tehdyn kyselyn mukaan sitä mieltä, että koulutus ei ollut fyysisesti liian raskasta.

Mittareina kuntotestit

Varusmiesten suorituskykyä mitataan kuntotestein. Niissä fyysisen suorituskyvyn tavoitteet ovat vähintään
2 800 metriä juoksutestissä ja vähintään hyvä kuntoluokka lihaskuntotestissä. Fyysisen koulutuksen tavoitteena on lisäksi antaa pysyvä liikuntakipinä reserviin siirtyville asevelvollisille.

Palvelukseen astuvien varusmiesten fyysinen kunto on heikentynyt asteittain vuodesta 1987. Tuolloin palvelukseen astuvien varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 713 metriä. Tänä vuonna se oli enää 2 481 metriä. Juoksutestissä hyvään tai kiitettävään kuntoon yltäneiden määrä on laskenut 70 prosentista 41 prosenttiin. Tyydyttävän tai huonon tuloksen saaneiden määrä on vastaavasti kasvanut 30 prosentista 59 prosenttiin. Myös lihaskunto on laskenut merkittävästi. Kahdella kolmesta palvelukseen astuneesta oli vuonna 1988 vähintään hyvä lihaskunto. Tänä vuonna siihen ylsi enää 39 prosenttia.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat