Varusmieskoulutuksen sisältöön uudistuksia

Varusmiesten palvelusajat muuttuvat heinäkuun alusta lähtien, ja uudet kuukausimäärät ovat 6, 9 ja 12 koulutuksesta riippuen. Uudistuksen myötä varusmiesjohtajat ja miehistö oppivat tuntemaan toisensa entistä paremmin, koska sodan ajan kokoonpanon yhteistä palvelusaikaa lisätään nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
-Varusmiesten taitopuoli ei notkahda, sillä kuuden kuukauden koulutuspäivien määräksi mitoitetaan 130 eli 75 prosenttia kaikista palveluspäivistä, sanoo pääesikunnan koulutusosaston päällikkö, eversti Erkki Nordberg.

Paitsi että palvelusaikoja on rukattu, niin koulutuksen sisältöä on tarkistettu. Liikunnallisen koulutuksen tuntimäärä kaksinkertaistuu nykyisestä. Tämä ei tarkoita pelkästään lenkkipoluilla juoksentelua, vaan maastossa tapahtuvan taistelu- ja marssikoulutuksen tehostamista.
-Sotilaan pitää tietysti osata ampua, mutta myös jaksaa ampua, linjailee Nordberg.

Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki varusmiehet saavat koulutusta maasto-olosuhteissa vähintään 60 vuorokauden ajan. Asevelvollisten hieneritystä lisätään myös esteratakoulutuksella, jota pääesikunnassa luonnehditaan "varusmiesten puuhamaaksi". Mikäli fysiikka ei tunnu sietävän höykkyä, varusmies voi anoa kevyempään varuskuntapainotteiseen palvelukseen.

Aliupseerikoulun kautta RUK:hon

Varusmiesten johtajakoulutuksen sisältöä pyritään muuttamaan "ihmisläheisyyttä" teroittavaan suuntaan. Sen kerrotaan tarkoittavan sitä, että selkeän käskyttämisen ohella johtajakoulutuksessa painotetaan palautteen tärkeyttä. Opetusohjelmaan on kirjattu peräti sata tuntia palautteiden ottamista ja analysointia.

Intin johtajakoulutuksen hyvittämistä korkeakouluopinnoissa mutkistaa korkeakoulujen ja yliopiston autonominen asema. Opetusministeriö voi antaa opinahjoille vain suosituksia hyvityksistä, joten viime kädessä korvaavuuksista päättävät professorit ja johtavat opettajat. Varusmiesjohtajien tietotaidosta on arveltu olevan hyötyä mm. teknillisellä alalla, opettajainkoulutuksessa ja kauppakorkeakoulussa.
-Ammattikorkeakoulut ovat tärkeässä asemassa, sillä suuri määrä alikersantteja hakeutuu niihin, huomioi eversti Nordberg, jonka tehtäviin kuuluu armeijan johtajapaketin lobbaaminen korkeakouluille.

Asevelvollisten intissä saamat opit pannaan "opintoviikkopohjalle". Solttupojat ja -tytöt saavat takataskuunsa opintopassin, johon tulee merkinnät suorituksista, joista saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä siviilipuolella.
-Sotilaspoliisin koulutus hyväksytään jo nyt osaksi vartijan ammattitutkintoa, ja kalliiseen E-ajokorttiinkin meillä saa koulutuksen, mainitsee esimerkkejä puolustusvoimain henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Antti Simola.

Reserviupseerikouluun menijät valitaan jatkossa vasta aliupseerikoulun ykköskurssin jälkeen, kun heidät vielä nykyisin nimetään jo alokaskauden perusteella. RUK:ssa koulutus kestää noin 21 viikkoa. Taisteluammunnat muodostavat varusmiespalveluksen rungon, johon muu koulutus nivotaan. Koska intissä ollaan jatkossa lyhimmillään kuusi kuukautta, osa varusmiehistä jää ilman talvikoulutusta. Puute pyritään korvaamaan kertausharjoituksissa.
(STT)