Vartija tuli kirjastoon

Tuusulan kunnan pääkirjastoon on jouduttu palkkaamaan vartija nuorten häiriköinnin takia. Vartiointiyritykselle maksetaan muutaman tunnin läsnäolosta arki-iltaisin 1 990 euroa kuukaudessa. Kunnan mukaan kyse on vain 10 häirikkönuoren porukasta, joita ohjattu toiminta ei kiinnosta. Muissa kunnissa järjestyshäiriöt on yleensä ratkaistu palkkaamalla vahtimestareita, vaikka toisaalta huumeveikot muodostavat yhä suuremman uhan.

- Tuusulan pääkirjastossa on ollut syksystä lähtien levotonta ja katsoin, että tämä oli ainoa vaihtoehto, jolla tilanne saadaan katkaistua. Henkilökunta alkoi väsyä, aikuiset kävijät valittivat kunnan johtoon saakka , pikkulasten vanhemmat jättävät käynnit vähemmälle. Nuoret käyttävät kirjastoa kokoontumispaikkana, on äänekästä juttua, v-kieltä, levottomuutta, ilkivaltaa, kaikkea, mitä nuoret keksii, kirjastotoimenjohtaja Elisabet Nielsen kertoo.

Ilkivalta on ollut myös WC-pytyn tukkimista tai WC-hanan jättämistä auki. WC:n lattiaa on myös sotkettu esimerkiksi pähkinöillä, vaikka ovi avautuu vain kirjastokortilla. Pääovella räkä lentää ja tupakka palaa. Kirjoja, dvd:tä tai muuta materiaalia ei ole varastettu.

Tuusulan nuorisotoimen päällikkö Sami Paananen kertoo sen toisenkin puolen nuorista.

- Nuortenkin on saatava olla kirjastossa ja nuorista lähtee aina ääntä. Tämä on puolin ja toisin kestämistä: jos nuoret näkevät, että jotakin ärsyttää, he ärsyttävät vielä enemmän, se kuuluu nuoruuteen. Ja se, mikä koetaan häiriöksi, on hyvin henkilökohtaista, Paananen sanoo.

Myös Nielsen tietää tämän kissa ja hiiri -leikin.

- Totta kai nuoret ärsyyntyvät, kun me komennamme ja sitten he tekevät jäynää meille, Nielsen huokaa.

Nielsen kokee, että hänet ja kirjasto jätettiin yksin: hänen piti turvata oman henkilökuntansa jaksaminen ja pääasia eli lainauksien sujuminen, ja ainoa ratkaisu oli vartija. Työvoimatoimistosta ei löytynyt halukasta ja koulutettu henkilöä.

- Olisi pitänyt yrittää saada joku nuorisotyöoppilas tai vastaava, mutta minulla on paljon muutakin tekemistä, ja tässä nyt ollaan, tilanne on rauhoittunut, Nielsen huokaa.

Nuorisotoimesta pallo heitetään takaisin kirjastoon.

- Aina kun nuoriso aiheuttaa jossakin satunnaisia häiriöitä, vaaditaan nuorisotyöntekijää paikalle. Palokuntatyö ei kuitenkaan kuulu nuorisotoimelle. Olen ehdottanut, että nuoria pitäisi innostaa mukaan kirjaston toimintaan, ehkäistä myönteisesti levottomuutta, nythän nuorilla ei ole tekemistä kirjastossa, Paananen sanoo.

Vain 10 nuorta häröilee

Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola siunaa vartijan palkkaamisen.

- Kyllä tässä on ollut monenlaista viritystä vuosien mittaan. Kyse on nyt noin 10 nuoren häröilevästä porukasta, jota on yritetty ohjata järkevään toimintaan, mutta heitä ei kiinnosta kunnan tai seurojen järjestämä nuorisotoiminta. He haluavat hengailla keskustassa ja kirjasto on avoin tila. Vartijatoiminnalla saatiin nyt puhdas ilkivalta kuriin ja kirjaston asiakkaat ovat tyytyväisiä, sanoo Ukkola.

Kirjaston lähistöllä ei ole nuorisotaloa ja myös läheisessä S-Marketissa ja K-Marketissa on ollut ongelmia nuorisoparvien kanssa. Ukkolan mukaan nuorisotilaa etsitään yhä.

- Se voisi olla nettikahvilatyylinen. Toisaalta osa nuorista lukee kirjastossa läksyjään tai pelaa korttia ja sen pitää olla sallittua, kunhan ääni on kohtuullinen, Ukkola muistuttaa.

Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että vartijan kuukausihinnalla eli 1 990 eurolla saisi nuorille paljon mielenkiintoista toimintaa.

Huumeveikot lämmittelevät ja uhkailevat

Kirjastonhoitajien etujärjestöön eli akavalaiseen Kuntien asiantuntijat Kumulaan tulee jonkin verran palautetta turvallisuusuhista ja sitä kautta jaksamisesta.

- Esimerkiksi omalla työpaikallani Tampereen kaupunginkirjastoissa on ollut jo usean vuoden sopimus vartiointifirman kanssa eli vartijat tekevät tarkistuskierroksia myös kirjastoissa. Järjestyshäiriöt ovat valitettavan yleisiä suurissa kaupungeissa - henkilökunta saa uhkauksia mm. päihteiden käyttäjiltä. Nuorison käytös ei ole niin vakavaa, yleensä se on enemmän epäviihtyisyystekijä, Kumula ry:n puheenjohtaja Maarit Helén kertoo.

Useat kirjastot ovat palkanneet myös vahtimestareita, jotka samalla toimivat järjestyksenvalvojina.

Lue myös:

    Uusimmat