Varakkailla parhaat mahdollisuudet eduskuntaan

Jos eduskunnassa on tuloeroja, niin kansanedustajien tulotaso on Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan keskimäärin noin kolminkertainen äänestäjien tuloihin verrattuna.

Tilastolliseen aikakauslehteen asiaa selvittäneen tutkija Pekka Myrskylän mukaan eroa selittää mm. se, että valituiksi tulee useimmiten jo istuvia kansanedustajia. Vertailun mukaan kansanedustajan keskimääräinen vuositulo ilman kulukorvauksia ylitti 300 000 markkaa vuonna 1998. Kaikkien äänioikeutettujen keskimääräinen vuositulo oli noin 103 000 markkaa. Parhaimmat, noin 400 000 markan tulot ovat kokoomuksen ja RKP:n kansanedustajilla.

SDP:n ja keskustan poliitikot saivat yli 300 000 markkaa. Vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajien tulot ylittivät 250 000 markkaa. Äänestäjistä vain kaksi prosenttia yltää 300 000 markan vuosituloihin. Lähes puolet kansanedustajista edustaa tuloluokaltaan tätä ryhmää.

Kunnallispoliitikotkin ansaitsevat

Myös kunnallistason poliitikot ovat keskivertokuntalaista paremmin ansaitsevia. Viime kunnallisvaaleissa ehdolla olleiden tulotaso oli kolmanneksen korkeampi kuin äänestäjillä. Suurimmat erot ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskitulot olivat 58 prosenttia korkeammat kuin maakunnan äänestäjillä.
Kunnallispoliitikkojenkin tulotaso noudattaa puoluekantaa. Keskustan ja sosiaalidemokraattien edustajat ansaitsivat keskimäärin 50 000 markkaa vähemmän kuin kokoomuslaiset. Valtuustoon päässeiden tulotaso oli 20 prosenttia korkeampi kuin rannalle jääneiden.

Valtuutettujen ja äänestäjien erot olivat suuria muillakin alueilla. Kunnanvaltuustoissa istuu suhteellisen paljon miehiä, hyvin koulutettuja, työssä olevia, keski-ikäisiä ja perheellisiä. Kunnallisvaalien ehdokkaista saa tietoa mm. Tilastokeskuksen internet-sivuilta.

(MTV3-STT)

Tutustu eduskuntavaalien historiaan