Vankeinhoito uudistuu uuden lain myötä

Lokakuun alussa voimaan astuva uusi vankeuslaki tuo isoja muutoksia vankeinhoitoon.

Jatkossa jokaiselle vangille pyritään rangaistusaikana tarjoamaan kuntoutusta tai koulutusta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Myös vapautumista valmistellaan entistä huolellisemmin.

Samalla myös vankilaorganisaatio muuttuu ja aluevankilat sijoitusyksikköineen aloittavat toimintansa.

Uuden lain merkittävimpiin muutoksiin kuuluvat ehdonalaiseen pääsyn aikaistuminen, vankien muutoksenhakuoikeuden laajeneminen ja vankeusajan loppuun sijoitettava puolen vuoden valvottu koevapaus. Mutta tiukennuksiakin löytyy.

- Aikaisemmin on pitänyt suorittaa tuomiosta puolet, että on ruvettu harkitsemaan lomajaksoja ja nyt sitten pitääkin istua tuomiosta kaksi kolmasosaa ennen kuin pääsee lomille, Kuopion vankilan avo-osastolla tuomiotaan istuva Tomi kertoo.

Vankeusajan sisältö ja vapautuminen räätälöidään jatkossa kullekin vangille erikseen.

- Arvioidaan muun muassa turvallisuusriskit ja sijoituspäätös tulee osittain sen perusteella. Ja arvioidaan myöskin ne tarpeet mitä kukin vanki henkilökohtaisesti rangaistusaikana tarvitsee, päihdekuntoutusta, työtä, perhetyötä, mitä kaikkea se voi ollakin, Itä-Suomen aluevankilan johtaja Heikki Kokkonen listaa.

Vankien sijoittamisesta päättävä yksikkö on jokaisessa viidessä aluevankilassa - Kuopiossa, Riihimäellä, Mikkelissä, Turussa ja Oulussa.

- Tarkoitus on pystyä siirtämään hallinnosta vapautuvia resursseja vankien kanssa tehtävään lähityöhön ja tällä tavalla mahdollistaa sitten paremmin tämä vankeuslain toteutuminen, Kokkonen painottaa.

Vankimäärän uskotaan uuden lain vaikutuksesta hiukan laskevan ja tilanahtauden helpottavan.

(MTV3)