Vanhustutkija: Eläintenkin ahdinkoon puututaan nopeammin

Suomalainen vanhustenhoito odottaa yhä lakia, joka turvaisi riittävän hoitajien määrän hoitolaitoksissa.

- Kyllä minä ihmettelen, miten hitaasti vanhustenhuollossa mikään menee eteenpäin, sanoo vanhustenhoitoa jo vuosia tutkinut ja myös kritisoinut professori Sirkka-Liisa Kivelä Huomenta Suomessa.

Esimerkiksi tuotantoeläinten huonoon kohteluun on Kivelän mukaan puututtu nopeammin kuin vanhusten hätään.

- Jos me vanhustutkijat raportoimme, että samalle vanhukselle annetaan kolmea psyykelääkettä ja että hoitajalla on lupa antaa psyykelääkkeitä ilman lääkäriä, mitään ei tapahdu. Minusta on aivan ihmeellistä, että vanhustenhuollon annetaan olla näin rempallaan.

Oikeusasiamiehen eilen julkaisemasta selvityksestä käyvät hoitajavajeen lisäksi ilmi myös muut epäkohdat: vanhusten liian pitkät ruokailuvälit, liikalääkitykset, ulkoilun puute ja vessaan pääsyn vaikeus.

Kivelän mukaan vanhustenhuoltolaki olisi askel parempaan, sillä tällä hetkellä voimassa olevat suositukset eivät sido. Hän kuitenkin toivoo, että hoitajien määrän lisäksi laissa säädettäisiin myös hoitajien koulutuksesta.

Suurin ongelma Kivelän mukaan on, ettei vanhuksille saada taudinkuvan mukaista hoitoa. Sen sijaan heidät sidotaan psyykelääkkeillä vuodepotilaiksi.

Vanhustenhuollon ongelmien suurin syy on lääketieteellinen osaamattomuus. Henkilökunnan vähyys tulee vasta sitten, sanoo vanhustutkija.

Katso lääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelän haastattelu (Huomenta Suomi 19.2.2010)

Lue myös:

    Uusimmat