Vanhusten hoidosta ei haluta tinkiä

TNS Gallupin tekemässä kyselyssä 70 prosenttia vastaajista hyväksyy kunnallisiin palveluihin ja hallintoon kohdistuvat säästöt, jotta kuntien taloudellinen tilanne paranisi. Tutkimukseen haastateltiin 1009 suomalaista 9.9.-12.10. 2010.

Suuri yleisö on säästöjen tarpeesta samaa mieltä kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan kuntien luottamushenkilöiden eli valtuutettujen keskuudessa säästöinto on finanssikriisin hellitettyä hiipunut. Samat kysymykset kuin koko kansaan kohdistuneessa mielipidemittauksessa, esitettiin myös kirjallisesti vajaalle 900 kunnanvaltuutetulle.

Kun vuonna 2009 valtuutetuista kaksi kolmasosaa piti säästöjä tarpeellisena, viime syksynä osuus oli laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä.

Into kuntaliitoksiin hiipunut

Into kuntaliitoksiin on Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimuksen mukaan hiipunut parissa vuodessa. Vuonna 2008 oman kunnan liittämiseen toiseen suhtautui myönteisesti 48 prosenttia vastaajista, mutta viime syksynä samaa mieltä oli enää 30 prosenttia eli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvun tutkimuksissa.

Suuralueittain suurin valmius kuntaliitoksiin on pääkaupunkiseudulla, jossa kannattajia on 48 prosenttia. Vastustajia on kuitenkin niukka enemmistö, 51 prosenttia.

Puoluekannatuksen mukaan näkemykset jakautuvat niin, että kokoomuslaisista ja vasemmistoliittolaisista kuntaliitokset hyväksyy 41 prosenttia, vihreistä 37 prosenttia ja sosiaalidemokraateista 33 prosenttia. Perussuomalaisista asiaan taipuu joka neljäs ja keskustalaisista vain joka viides.

Kuntien välinen yhteistyö sen sijaan saa laajaa kannatusta. Peruspalveluiden rahoituksen, järjestämisvastuun ja organisoinnin sälyttämiseen kuntaa suuremmille alueille kuten maakunnille suhtautuu myönteisesti 55 prosenttia vastaajista.

Kovin ehdotonta kantaa ei tosin tohdita ottaa, vaan puoluekannasta ja asuinpaikasta riippumatta valtaosa vastaajista on vain jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Täysin samaa mieltä olevien osuus jää kymmenen prosentin tienoille.

Peruspalveluiden järjestämisessä kuntien valtuutetut pitäisivät tiukemmin kiinni oman kunnan vastuusta kuin kansalaiset.

Terveydenhuollon rahoituksen reilu enemmistö sekä kuntalaisista että valtuutetuista siirtäisi joko Kelalle tai jollekin uudelle valtakunnallisille toimijalle.

(MTV3 - STT)