Vanhentunut työkulttuuri estää etätyön yleistymisen

Etätyötä tekevien joukko lisääntyy Suomessa hitaanlaisesti. Kehittyneestä viestintäteknologiasta huolimatta vain noin 20 000 suomalaista tekee kokoaikaista etätyötä. Syyksi työmuodon hitaalle lisääntymiselle on havaittu vanhentunut työ-, organisaatio- ja johtamiskulttuuri sekä tietämyksen puute. Puutteita löytyy myös tietotekniikan soveltamisessa ja osaamisessa. Työpaikoilla ei myöskään panosteta riittävästi etätyöhön. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n pääsihteeri Eero Uusitalo vaatiikin, että päättäjien on tunnustettava etätyön yhteiskunta- ja aluepoliittinen merkitys. Uusitalon mukaan etätyötä pystyttäisiin merkittävästi edistämään, mikäli siihen kannustettaisiin työmarkkinapolitiikan keinoin.

-Etätyön pitäisi olla kirjattuna johonkin. Nyt kun mikään laki ei sitä varsinaisesti estä, tilanne ikään kuin kelluu, Uusitalo kuvaa.

Enemmistö tekee osa-aikaisesti

Kansainvälisten mittausten mukaan etätyö on saanut Suomessa hyvin jalansijaa: tilastojen mukaan jopa lähes 17 prosenttia suomalaisista tekee etätyötä. Laskelmissa käytetyt määritelmät ovat kuitenkin laveita. Suurin osa suomalaisista tekee etätyötä osa-aikaisesti. Kerran kuussa etätyöpäivän pitäviä on yli 300 000 ja 1-2 päivää etätyöskenteleviä on yli 200 000.

-Lukuja voidaan pitää suurina tai pieninä. Ne ovat kuitenkin vain oireita sellaisista luvuista, joita voitaisiin saavuttaa, Uusitalo sanoo.

Suurimmat etätyöstä saatavat hyödyt ovat Uusitalon mukaan muuttoliikkeen väheneminen ja työelämän inhimillistäminen. Erikoistutkija Sirkka Heinonen VTT:ltä muistuttaa myös työmatkoihin käytetyn ajan ja energian säästymisestä, työmotivaation vahvistumisesta sekä työnteon joustavuuden lisääntymisestä.

Jos esimerkiksi 450 000 työntekijää käyttäisi etätyöhön päivän viikossa, säästettäisiin vuodessa 18,9 miljoonaa työmatkaa ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät 78 000 tonnilla. Työnantajalle etätyö voi tuoda säästöjä mm. yleiskustannuksissa. Myös tuottavuuden kasvu saattaa ilahduttaa.

-Luottamus on etätyössä erittäin tärkeää. Jos luottamusta ei ole, on etätyökin hyvin vaikea toteuttaa, Heinonen muistuttaa.

Työrauhaa ja tuloksellisuutta
Etätyön laajentamiseksi YTR:n teemaryhmä kampanjoi parhaillaan 18 kunnassa. Aktivoinnin avulla työntekijöiden määrän arvioidaan lisääntyvän noin 200:lla nykyisestä 100:sta. Mukana ovat mm. Helsinki, Espoo, Jokioinen, Pori ja Viitasaari. Hanke aloitettiin neuvotteluilla työmarkkinaosapuolen kanssa, jotta asialle saataisiin myönteinen ilmapiiri. Kunta-alalla etätyöstä annettiinkin suositus jo vuosi sitten. Työntekijäpuolella suurin peruste etätyöhön siirtymiselle on ollut työrauha.

-Menemme työpaikalle ikään kuin tullaksemme häirityiksi, kärjistää kuntakampanjan projektipäällikkö Tapio Penttilä.

Kolme neljäsosaa etätyöhön ilmoittautuneista uskoo, että kotona tehtävä työ takaa tuloksellisemman, tehokkaamman ja stressittömämmän työympäristön. Näin etenkin, kun työltä vaaditaan keskittymistä ja pitkäjännitteisyyttä.

Vaikka etätyö onkin kunnissa nykyisin marginaalinen ilmiö, Penttilä näkisi julkisen sektorin mielellään positiivisena esimerkkinä. Kampanjaa jatketaan myös valtionhallinnon aktivoinnilla.

Kansainvälisesti etätyön edistämistä jatketaan syyskuun puolivälissä, kun Suomeen kokoontuu nelisensataa alan asiantuntijaa e-work 2001 -konferenssiin. Osanottajia on tulossa 27 maasta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat