Vanhempaintapaamiset lisääntyneet kouluissa

Suomalaisissa kouluissa järjestetään entistä enemmän vanhempaintapaamisia.

Kouluympäristö tarvitsee myös vanhempia

Vanhemmat ja lapsi tulevat entistä enemmän koululuokkaan koulun päätyttyä ja keskustelevat opettajan kanssa koulunkäynnin sujumisesta. KM Tuula Seikkulan Jyväskylän yliopistossa tarkastettu väitöstyö käsittelee ensi- ja toisluokkalaisten lasten vanhempien ja opettajan välisiä tapaamisia kasvatustieteen näkökulmasta.

Seikkula pitää vanhempaintapaamisia erittäin tärkeinä kasvatuksen kannalta. Hän suosittelee, että näitä henkilökohtaisia tapaamisia järjestettäisiin koulussa vielä nykyisempää enemmän ja että lapsi otettaisiin keskusteluun aina mukaan.
-Näin ei tällä hetkellä aina ole. Lapsen kotiin jättämistä voidaan perustella esimerkiksi sillä, että silloin voidaan puhua hankalammistakin asioista. Lapsen kehityksen kannalta on kuitenkin olennaista, että hänellä on pääsy niihin sanoihin, joilla hänestä puhutaan, Seikkula sanoo.

Tärkeää myös vanhemmille

Vanhempaintapaamisille olisi hyvä koulussa järjestää oma tilansa, suosittelee Tuula Seikkula ja kertoo, että Ruotsissa näin menetellään jo nyt.
-Silloin tilanne voisi hiukan tasa-arvoistua. Monelle vanhemmalle voi nimittäin koululuokkaan astuessa tulla sellainen tunne, että myös heitä arvioidaan.

Tuula Seikkula tarkasteli vanhempaintapaamisia sosiaalisen kielen käsitteen avulla. Sosiaalinen kieli viittaa

niihin asioihin, joista maailma puhujan mielestä koostuu.
-Vanhemmat yrittivät puhua muustakin, heidän sosiaalinen kielensä koostui monista osa-alueista aina ruotsinlaivasta hirvimetsälle ja kesämökille. Opettajat palauttivat keskustelun kuitenkin nopeasti takaisin koulun sisälle. He näkevät lapset helposti ainoastaan koulussa toimimisen kautta, vaikka voisivat hyvin hiukan laajentaa omaa sosiaalista kieltään, Seikkula sanoo.

Opettajan valta-asema vanhempaintapaamisessa johtaa usein siihen, että vanhemmat alkavat pikkuhiljaa puhua samalla sosiaalisella kielellä kuin opettajakin. Lapset kuuntelevat - ja tarkasti kuuntelevatkin.
-Lapset pysyivät keskustelussa kärryillä varmasti paremminkin kuin aikuiset, vaikka olivatkin hiljaa. Aikuiset saattavat helposti hämmentyä kysyessä ja kadottaa sanoja, lapsi vastasi aina heti, Tuula Seikkula huomasi.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat