Vanhanen: Raha ei ratkaise Nato-kysymystä

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on poliittinen kysymys.

Vanhanen painottaa verkkolehti Apilan haastattelussa, että raha ei saa olla pääperuste sotilasliiton jäsenyydestä puhuttaessa.

-Rahallakin on merkityksensä, mutta sotilasliittoon kuuluminen on ensisijassa poliittissotilaallinen päätös. Jos ratkaisuihin mennään, niin niihin mennään tämä poliittinen pää edellä. Raha ei voi eikä saa sittenkään olla se pääargumentti, Vanhanen sanoo.

Joissain julkisissa puheenvuoroissa Suomea on ajettu Natoon taloudellisilla perusteilla. Vanhanen muistuttaa, että Nato-maissa puolustukseen satsataan suhteellisesti enemmän rahaa kuin Suomessa. Suomessa puolustuksen BKT-osuus on noin 1,4 prosenttia, kun se joissakin Nato-maissa on kaksi prosenttia.

Pääministerin mukaan tuoreen hallituksen Nato-linja on sama kuin aiemmankin, vaikka hallitusohjelmassa Suomen liittoutumattomuus on ilmaistu eri tavoin kuin aiemmin.

Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa Suomen määritellään olevan "sotilasliittoihin kuulumaton". Vanhasen mukaan se ei ole sisällöllinen muutos.

-Aiempaan liittoutumattomuus-käsitteeseen halutaan liittää usein poliittinen arvolataus. Tämä on mutkaton muotoilu, joka kertoo sen, mitä siinä on, Vanhanen perustelee.

Ei ongelmia presidentin kanssa

Haastattelussa Vanhanen vakuuttaa jälleen kerran, ettei Suomen EU-edustuksissa ole ollut ongelmia, vaikka kysymys presidentin osallistumisesta on jälleen noussut esiin.

-Tämä käytäntö on ollut voimassa Martti Ahtisaaren presidentti- ja Paavo Lipposen pääministerikaudelta lähtien. Meillä on ollut harvinaisen yhtenäinen käsitys EU-politiikan linjasta, joka on hallitus- ja pääministerivetoista, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan asia nousee esille, kun vaalikauden aikana tehdään analyysia uuden perustuslain toimivuudesta ja muutostarpeista. Mutta jos muutoksia nykyisen järjestelmään tehdään, ne tehdään vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

-Presidentin ja hallituksen yhteistyö EU-asioissa voi toteutua eri tavoin ja muodoin, eivätkä asiat aina edellytä presidentin osallistumista kokouksiin. Hän on aina asialistan mukaan katsonut tilanteen. Yhteistyö on sujunut hyvin, Vanhanen sanoo.

Nato-suurlähettiläs: Tiivis yhteistyö ei merkitse jäsenyyttä

Suomen Nato-suurlähettiläs Antti Sierla pitää suomalaisena harhanäkemyksenä sitä, että mitä tiiviimpään yhteistyöhön sotilasliitto Naton kanssa mennään, sitä varmemmin ollaan liiton sisällä. Hän tavallaan kehotti tänään Keskuskauppakamarin tilaisuudessa Helsingissä ottamaan mallia Ruotsista, jossa ei käydä keskustelua mahdollisesta jäsenyydestä. Yhteistyö Naton kanssa on kuitenkin läheistä.

Sierla luonnehtii Suomen ja Ruotsin eroja siten, että kun Suomessa teknisistä asioistakin tehdään poliittisia, niin Ruotsissa poliittisista asioista pystytään tekemään teknisiä.

Suurlähettiläs ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Joka tapauksessa hänen mukaansa viesti Brysselistä on, että Suomi on tervetullut. Sinänsä Suomen puolustusvoimat on hänen mielestään ollut teknisesti yhteensopiva Naton kanssa ainakin kymmenen vuotta.

Suomen pitää Sierlan mielestä kuitenkin entisestään lisätä yhteistyötä Naton kanssa. Yhteistyötä tarvitaan, jotta Suomessa todella tiedettäisiin, mikä Nato on; ylipäänsä läntisen yhteisön liikettä pitäisi seurata. Tietoa tarvitaan siltä varalta, että Suomi haluaisi jossain vaiheessa liittyä järjestöön.

Sierla on toiminut suurlähettiläänä Brysselissä ja Natossa viisi vuotta. Tänä aikana hän on tavannut runsaasti eri piireistä peräisin olevia suomalaisia. Hänen oma "gallupinsa" oli, että Natosta ollaan valtavan kiinnostuneita mutta samalla lähes täydellisen tietämättömiä.

(MTV3-STT)