Vanhanen: Nato-yhteistyöstä ei ole tehty salaisia päätöksiä

Suomi ei ole tehnyt salaisia päätöksiä osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksiin, sanoo keskustan presidenttiehdokas, pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kommentoi Ilta-Sanomien uutista, jonka mukaan ulkopoliittinen johto olisi keväällä valmistellut osallistumista harjoituksiin Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen kanssa.

Ilta-Sanomien siteeraaman muistion mukaan Naton ja Suomen neuvotteluissa hyväksyttiin huhtikuussa uusi kumppanuustavoite PARP-neuvotteluissa, jonka mukaan suomalaisille joukoille luodaan samat standardit kuin NRF-joukoille. Vanhanen sanoi, ettei muista tarkkaan muistion sisältöä.

Vanhanen huomautti, että Suomi ei alkaneena vuonna osallistu lainkaan Naton harjoituksiin. Alkaneen vuoden kansainvälinen harjoitus liittyy EU:n nopean toiminnan joukkoihin ja se järjestetään yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa. Suomi on näiden maiden kanssa mukana EU:n nopean toiminnan joukkojen taisteluryhmän ensimmäisessä päivystysvuorossa alkuvuodesta 2007.

- Harjoitusyhteistyömme Naton kanssa pitäisi olla tuttua. Jo vuodesta 1994 asti olemme olleet PFP-harjoituksissa mukana. EU:n ja Naton välillä on julkisesti sovittu siitä, että nopean toiminnan joukkojen harjoituksissa tehdään myös yhteistyötä, Vanhanen sanoi.

Vanhasen mukaan päätöksiä ei ole tehty salassa.

--Kaiken tämän yhteistyön olen avoimesti kertonut kun on kysytty. Olen huomannut, että osalle tämä NRF on jotenkin uusi asia. Sekin on sentään jo 2002 Natossa päätetty ja tunnetaan laajasti. Osa tästä on ehkä väärinkäsityksiä, Vanhanen sanoi.

Kutsua ei vielä ole saatu

Naton nopean toiminnan joukot on määrä julistaa täyteen toimintavalmiuteen tämän syksyn huippukokouksen Riian-huippukokouksen yhteydessä. NRF-joukkoja voidaan käyttää kaikkein vaativimmissa operaatioissa ympäri maailman, myös Nato-maiden keskinäiseen puolustukseen.

Aikanaan 25 000 sotilaan vahvuisiksi kasvatettavat joukot päivystävät kuusi kuukautta kerrallaan. Sitä ennen joukoille järjestetään kuuden kuukauden mittainen koulutusjakso.

Naton puolelta on jo useamman kerran sanottu, että Suomen kaltaiset kumppanimaat voisivat osallistua myös NRF-joukkojen toimintaan, sellaisissa operaatioissa jotka eivät liity Naton puolustustehtäviin. Varsinaista kutsua sen paremmin joukkoihin kuin niiden koulutukseen ei ole vielä annettu, mutta se voi tulla kuluvana vuonna. Vanhanen ei ryhtynyt ennakoimaan vastausta.

- Tästä ei ole vielä mitään puhetta, eikä mitään sen tyyppistä kutsua ole tullut. Meillä on joukot EU:n osastoissa. EU:n ja Naton välillä on katsottu, että jokainen maa katsoo myös sen, etteivät ole päivystysvuorossa päällekkäin. Monet Nato-maat käyttävät samoja joukkoja molemmissa. NRF:ää käytetään kaikkiin, myös viidennen artiklan kohteisiin. Tehtävä on laajempi ja iskukyky vähän kovempi, Vanhanen kuvaili eroja EU- ja Nato-joukkojen välillä.

Vanhanen ei ottanut kantaa siihen, mitä Suomi tulee vastamaan jos Nato kutsuu mukaan NRF-joukkoihin tai niiden harjoituksiin.

- Se on sitten eri asia, siihen palataan jos tällaista yhteistyötä kaivataan, Vanhanen sanoi tulevista ratkaisuista.

(MTV3-STT)

MTV3:n presidentinvaalien erikoissivut

(Kymmenen uutiset 07.01.2006)